11. helmikuuta 2014

Peanut Butter Cups


Tänä vuonna olen ystävänpäivän töissä, joten juhlistan tätä ajankohtaa sitten työkavereiden kanssa, mikä ei sinänsä ole pöllömpää. Työkavereista puheen ollen  - viime marraskuussa yksi työkaverini pyysi minua tuomaan New Yorkista Peanut Butter Cupseja ja samalla reissulla ostin pussin itsellenikin, olihan niitä(kin) kokeiltava. Arvata saattaa, että tykästyin näihin suolasen makeisiin pieniin suklaakuppeihin. Onnekseni näitä on helppo tehdä myös itse! Aineksiakin näihin menee todella vähän, joten vaikeudesta ei voi moittia. Se asia täytyy kuitenkin myöntää, että koska olen kärsimätön kaveri, en jaksa mitään suklaan temperointia tms., joten tämä on todella ohje, joka on "made for dummies"!  Ystävänpäivän kunniaksi tein nämä namit sydämen muotoisiin silikonimuotteihin, mutta oikeammin nämä tehtäisiin esim. pieniin foliokuppeihin. Ohjeella tulee n.20-25 kpl, riippuen tiestysti kuppien/muottien koosta.

Peanut Butter Cups

  • 250 g suklaata
  • 1 dl maapähkinävoita
  • 3/4 dl tomusokeria

Sulata paloiteltu suklaa esim. mikrossa vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Suklaata ei kannata lämmittää liian kuumaksi vaan niin, että se juuri ja juuri sulaa. Kaada sen jälkeen suklaa esim. minigrip pussiin. Sekoita tomusokeri ja maapähkinävoi. Massasta tulee kiinteää ja käsillä muoltoitavaa. Leikkaa minigrip-pussin kulma auki ja pursota suklaata muottiin/kuppiin niin, että siittä täyttyy n. 1/3. Muotteja/kuppeja kannattaa hieman koputella pöytään, niin että suklaa levittyy tasaisesti ja jottei suklaaseen jää ilmakuplia. Pyöritä tämän jälkeen maapähkinämassasta pienet pallerot ja aseta kuppeihin suklaan päälle. Pursottele tämän jälkeen päälle loput suklaat ja muista jälleen koputella varovasti muotteja pöytään, jotta suklaata tulee joka puolelle. Anna jäähtyä kylmässä ennen nauttimista.



Herkullista Ystävänpäivää, Ystävät! 


9. helmikuuta 2014

Lasten letut


Olen paistanut tällä viikolla jo kahdesti lettuja, sillä ne tuntuvat olevan lastemme suurta herkkua. Tänään tyttäremme pyysi taas lettuja ja kyllähän äidin velvollisuuksiin kuuluu täyttää nämä vaatimukset toiveet. Maitoa oli kaapissa hintsusti, joten käytin neesteenä piimää. Lisäksi hifistelin hieman lasten mieliksi ja paistelin letut sydänpaistinpannulla. Taikinasta tuli piimän ansiosta hieman paksua, joten pieni paistinpannu on paistamiseen paras.
 Mielestäni hyvässä lettutaikinassa on tärkeää käyttää oikeaa voita, sekä taikinaan, että paistamiseen. Tämän lisäksi taikinassa pitää olla hyvä suola sokerin lisäksi. Yleensä myös ripottelen lettujen päälle hieman sokeria heti paistamisen jälkeen. Nämä tavat olen oppinut mummoltani, joka tekee mielestäni edelleen, 78-vuotiaana, maailman parhaat letut. Tällä ohjeella paistelet lettuja pienen pinon ja meillä ne katosivat heti parempiin suihin. Jos syöjiä on useita, kannattaa taikina tuplata.

Lasten letut

  • 3 1/2 dl piimää
  • 2 kananmunaa
  • 1/2 dl sulaa voita
  • 1/2 dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja anna turvota hetki. Kuumenna paistinpannu ja paista letut kullanruskeiksi. Ripottele kuumien lettujen päälle sokeria. Syö sellaisenaan tai hillon, siirapi, jäätelön tai kermavaahdon kera.

6. helmikuuta 2014

Suloiset smoothiet


 




Tähän Valion Gefilus-kamppikseen lähdin alun alkujaan ajatuksella, että teen jotain superterveellisiä ja virkistäviä smoothieita. Minulla oli jo eräs idea kirkkaana päässä, jonka sain kun käväisin pikaisesti tammikuun alussa Krabilla.
Pitkän työyön jälkeen mintulla ja inkiväärillä maustettu mangosmoothie oli enemmän kuin virkistävä. Olin varma, että kyseinen ohje päätyy blogiin, mutta toisin kävi!
Nimittäin, sairastuin ikäväkseni mitä ilmeisemmin influenssaan ja se kaatoi minut ja minun smoothiesuunnitelmani sänkyyn. Kun aikani sairastin ja siihen perään vielä suhailin muutamat lennot, oli takki totaalisen tyhjä. Semmoiseen olotilaan ei auta kuin yksi asia ja se on suloinen, herkullinen ja lempeä lohturuoka. Niinpä superterveelliset smoothiet vaihtuivat herkullisiin ja lohduttaviin jälkiruokapirtelöihin. Ja se ei ollut ollenkaan hullumpi päätös, elämässä pitää olla myös näitä hieman syntisempiä herkkuja. Mutta älkääpä hätäilkö, nämä smoothiet eivät kuitenkaan ole ihan silkkaa syntiä ole. Siittä pitää huolen smoothiessa käytetyt Valion Gefilus tuotteet, sillä ne sisältävät maailman tutkituinta maitohappobakteeria ja runsaasti C- ja D-vitamiineja. Hyvää ja terveellistäkin, jes!

Marjapirtelö
  • 1 dl vadelmia
  • 2 dl Valio Gefilus vadelma-karpalokeittoa
  • 3 dl vaniljajäätelöä
  • (marjoja ja kookoshiutaleita koristeluun)
Jos käytät pakastevadelmia, kiehauta ne ennen käyttöä. Sekoita kaikki ainekset blenderissä sekaisin, koristele ja nauti heti.

Suklaapirtelö
  • 2 1/2 dl Valio Gefilus rasvatonta piimää
  • 1 1/2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
  • 1 dl vaahtoutuvaa suklaakastiketta
  • 1 rkl hunajaa
  • (suklaahippuja koristeluun)
Sekoita kaikki ainekset blenderissä sekaisin, koristele ja nauti heti.

Lopuksi täytyy tunnustaa, että minua jäi silti kaivelemaan se mangosmoothie, jota Krabilla ollessa nautiskelin. Valion uutuudet Gefilus Mangopiimä tai Gefilus mango-vanilja mehumaito ovatkin ne tuotteet, joiden puoleen kannattaa kääntyä jos kyseinen smoothie kiinnostaa. Sekaan kun vielä pilkkoo tuoretta ananasta, palan inkivääriä ja ison kourallisen minttua, niin olet jo puoleksi Krabilla.









2. helmikuuta 2014

Brookies




Tammikuu hujahti ohi niin vauhdilla, etten ehtinyt leipomaan oikeastaan ollenkaan. Alkukuun olin vielä sairauslomalla joulukuisesta leikkauksesta. Puolessa välissä kuuta vietimme mieheni kanssa yhteistä (!!) talvilomaa ja siihen sisältyi mm. minimatka Tukholmaan ja sukulointia Pohjois-Suomessa. Lisäksi minulla oli kaksi vähän pidempää työkeikkaa ja tämän päätteeksi sain loppukuusta jonkun ihanan flunssan ja siinäpä se tammikuu olikin sitten taputeltuna.
Kun tämä flunssa, jota siis edelleen poden, kaatoi minut sänkyyn, näin tilaisuuteni tulleen. Taikinakipot ja jauhot olivat olleet aivan liian kauan joutilaana kaapissa, joten flunssan hoito vaatimalla vaati pientä leivontasessiota.  Tähän tuli vielä oikein sopivasti Hesarin nettisivuilla julkaistu Brookie-ohje, joten inspiraatiota ei tarvinut edes hakea.
Tästä Brookiesta täytyy sen verran sanoa, että en käsitä, miten en ole kuullut aiemmin ko. leivonnaisesta. Brownien ja cookien yhdistelmähän on suorastaan aivan nerokas! Hesarin Kiusauksessa-blogin ohje on varmasti hyvä, mutta kuten aina, minun täytyy vähän kokeilla omiani. 
Eniten ehkä innostun tämän leivoksen koostumuksesta, sillä lopputulos muistutti koostumukseltaan erehdyttävästi joitain niitä herkkuja, mitä olen New Yorkissa ollessani nauttinut.  Jotenkin ne amerikkalaiset leivokset ovat aina niin ihanan tahmeita ja suussa sulavan kosteita. Tämä on juuri sellainen. 
Ohje on tehty n.20x30 cm suorakaiteen muotoiseen "lasagnevuokaan". Saattaa myös tuntua, että ohjeessa on monta vaihetta ja paljon aineksia, mutta älä pelkää, tämä on helppoa kuin heinän teko! 

Brookies 

Brownie-taikina
  • 150 g margariinia
  • 150 g tummaa suklaata
  • 1 1/2 dl sokeria
  • 1 dl fariinisokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 3 kananmunaa
  • 2 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl kaakaojauhetta
  • 1/2 tl suolaa
Sulata rasva ja suklaa ja anna jäähtyä. Sekoita mukaan sokerit ja munat yksitellen kokoajan sekoittaen. Yhditsä vehnäjauhot, kaakao ja suola ja sekoita ne lopuksi taikinaan käännellen tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja nosta jääkaappiin pariksi tunniksi jähmettymään.

Cookies-taikina
  • 125 g margariinia
  • 3/4 dl sokeria
  • 3/4 dl fariinisokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 150 g rouhittua tummaa suklaata, daim-rakeita tai smarties-karkkeja
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää kananmunat yksi kerrallaan välillä vatkaten. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe ja sekoita mukaan taikinaan. Lisää lopuksi suklaarouhe tms. ja levitä tämän jälkeen taikina brownies-taikinan päälle.
Paista koko komeus uunissa keskitasolla 175 asteessa n.35 minuuttia. Anna jäähtyä täysin kylmässä, ennenkuin leikkaat annospaloiksi.


31. joulukuuta 2013

Happy 2014!





Vuoden viimeinen postaus! Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette jaksaneet roikkua mukana ja osallistuneet kommenteillanne täällä blogissa.
Me vietämme uuttavuotta lasten kanssa keskenämme kotona, sillä isi on maailmalla. Syömme niinkin upeaa herkkua tänään, kuin nakkikeittoa! Saatamme alkuillasta poltella muutamat tähtisadetikut ja käydä katsomassa ilotulituksia. Meillä tyttäremme (useiden lemmikkieläinten tapaan) pelkää rakettien paukuttelua melkoisen paljon, joten toivon, ettei se olisi kovin hurjaa tänä vuonna. 
Olen edelleen toipilaana, joten meidän uusivuosi on tänä vuonna hieman laiha. Onneksi on ihanat naapurit, joille voi mennä kuokkimaan ja ehkä kilistelemään pientä lasia kuohuvaa! ;) Ihan tyhjin käsin en ajatellut mennä, sillä pakastimessa on tekeytymässä paritkin jäätelöt. Katsotaan mitä niistä tulee, ja jos tulee, niin ensi vuonna aloitetaan heti jätskiherkuilla!

Tämän myötä siis oikein paljon kiitoksia kuluneesta vuodesta ja kaikille teille mitä ihaninta ja upeinta tulevaa vuotta 2014!  

25. joulukuuta 2013

Joulun tunnelmaa



Ihanaa joulua teille lukijat! Kuten aiemmin kerroin, vietämme (poikkeuksellisesti) joulua pitkän kaavan mukaan kotona koko perhe. Toivun viimeviikkoisesta leikkauksestani ja olen sairauslomalla töistä, joten tämä "mahdollisti" meille kotijoulun tänä vuonna. Siskoni on meillä myös apulaisena, sillä en saa nostella mitään painavaa muutamaan viikkoon. Myös ruokailu on vähän sitä ja tätä, mutta se ei joulufiilistä pilaa! Olemme herkutelleet ainakin lämmin- ja kylmäsavukaloilla, äyriäisillä, itsetehdyllä lanttulaatikolla, saaritolaisleivällä, jonka päällä on ylikypsää kinkkua ja naapurin tekemää sinappia, sekä suussa sulavalla creme bruleella. Nam!

Ilman sen pidempiä liirumlaarumeita, tässä teille fiiliksiä meidän joulusta. Nauttikaa, levätkää, ja ennenkaikkea, herkutelkaa! 


Hyvää ja tunnelmallista joulua!






17. joulukuuta 2013

Vuodesta 2013


Viime vuonna näihin aikoihin kirjoittelin menneen vuoden tunnelmia. Päätin silloin, että tänä vuonna tekisin saman asian. On jotenkin todella terapeuttista katsella kulunutta vuotta taaksepäin ja samalla muistella niitä hetkiä, joita on tullut vangittua kameralle. Kun viime vuonna tein tämän postauksen, huomasin myös, että se otettiin iloiten vastaan - henkilökohtaisista ajatuksista nimenomaan tykättiin. Se myös vahvisti sitä tunnetta, että tänä vuonna voisin jatkaa tätä tapaa. Alunalkaenhan sain idean seuraamastani Kuinka purjehtijaksi tullaan-blogista, joten terkkuja sinne suuntaan! 

Vuosi 2013 on ollut hyvin vaiherikas ja siihen on mahtunut enemmän hyvää, kuin huonoa. Toki tänäkin vuonna on ollut omat raskaat jaksonsa, mutta ne ovat onneksi jo aika hyvin takanapäin. Koska talossamme asuu kaksi pientä vintiötä, on luonnollista, että vuotemme on mennyt hyvin pitkälti heidän ehdoillaan. Kun viime vuoden postauksen lopussa asettelin tavoitteita vuodelle 2013 (postauksen voit lukea täältä) huomaan näin jälkikäteen, että ne asettamani tavoitteet ovat toteutuneet aika hyvin ja lähes kuin itsestään. Jopa se vaatekaappien järjestäminen on (ainakin osittain) suoritettu! Joten tulevalle vuodelle en taida tehdä tälläkään kertaa mitään lupauksia. Sen sijaan asettelen taas jotain tavoitteita, joita voin sitten taas rennosti toteuttaa. 

1. Mitä teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Näitä juttuja oli useampi, mutta mainittakoon vaikka se, että matkustin Australiaan ja se, kun poljin polkupyörällä täältä meiltä Haminaan, jolloin päivämatkaksi tuli 136km.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutena vuotena tekemäsi lupaukset?
En tehnyt mitään lupauksia, mutta asettamissani tavoitteissa onnistuin mielestäni kohtuullisesti.

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Kyllä! Tapasin upeita ihmisiä mm. siellä Australiassa ja loppukesästä meille syntyi suloinen kummipoika!  


Menetitkö ketään läheisiäsi?
Tänä vuonna säästyin menetyksiltä. Toisella isoäidilläni tosin todettiin Alzheimerin tauti, joten se tuntuu pienehköltä menetykseltä, sillä kyllähän se sairaus ikävä kyllä vaan muuttaa ja etäyttää ihmistä.

5. Missä maissa vierailit?
 Australia, Singapore, Japani, Yhdysvallat, Thaimaa, Italia ja Unkari. 



6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
Kahdenkeskeistä lomaa mieheni kanssa.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
En muista tarkkaa päivämäärää, mutta kyseinen päivä oli kuluneen vuoden huhtikuussa. Istuin lentokoneessa, joka juuri nousi Singaporen kentältä kohti Sydneytä. Aurinko laski ja kiertelimme suuria ukkospilviä, joita oli paljon lentokentän ympärillä. Se hetki oli hyvin rauhallinen, tuntui siltä kuin aika pysähtyisi. Hektinen ja raskas alkuvuosi oli juuri tavallaan päättynyt siihen, kun minä nousin siihen koneeseen ja lähdin Australiaan kahden viikon lomalle yksin. 

8. Mikä on suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Varmaankin se, että sain kuin sainkin sen raskaan vauvavuoden päätökseen. 
Ja ehkä myös vähän hypettelen sitä pyörälenkkiä Haminaan.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi
Suurin pettymys oli varmaankin se, etten voinut käsittää kuinka kauan vauva-ajan valvomisesta johtuvasta väsymyksestä palautuminen voi kestää. Luulin, että jos saan nukkua muutaman viikon kunnolla (eikös ne muutkin äidit toivu yhtä nopeasti?), niin olen taas oma itseni. Mutta ehei, kuulkaa, siihen meni kuukausia. Kärsimättömälle ihmisille kuukausien palautuminen on tuskallista.

 10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
Jotain pientä perusflunssaa tai vatsatautia taisi olla alkuvuodesta. Syksyllä kärsin ylirasittuneesta polvesta monta viikkoa. Näiden lisäksi minua on vaivannut yksi ikävä leikkausta vaativa vaiva. Siihen asiaan on tosin tulossa helpotusta ihan näillä näppäimillä! 

11. Mikä oli paras ostoksesi?
Olen varmasti myöhäisherännäinen tässä asiassa, mutta ostin vasta nyt syksyllä ensimmäisen kevytuntuvatakkini. Se on maailman käytännöllisin ja ihan kivan näköinenkin!

12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Joku random-isä, joka tukisti rajusti pientä kiukuttelevaa taaperoaan. Pöyristyin niin, että lähes lamaannuin. Onneksi lapsen äiti riensi paikalle tilanteeseen. Tämä tapaus saa minut edelleen surulliseksi.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? 
Sama vastaus kuin viime vuonna: Asuntolainaan. Myös matkustelu vei tänä vuonna aiempaa enemmän rahaa. 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Instagramista.



15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Ellie Goulding - Burn 

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
I. onnellisempi vai onnettomampi: Ehkä aavistuksen onnellisempi fiilis tällä hetkellä.
II. laihempi vai lihavampi: Paino on aikalailla sama, mutta vaatteet kokoa pienemmät, kiitos sporttailun.
III. rikkaampi vai köyhempi: nyt tilanne on rahallisesti päinvastainen kuin viime vuonna. Saan jälleen kuukausipalkkaa äitiysrahan sijaan, joten rikkaampi kaikin puolin.


17. Mitä toivot tehneesi enemmän?
Olisin halunnut urheilla enemmän, mutta se on ollut aika hankalaa tämän kiireisen arkemme vuoksi.

18. Mitä toivot tehneesi vähemmän?
Olisin halunnut murehtia vähemmän. Ja ne Fazerinat...

20. Rakastuitko kauden aikana?
Kyllä.

21. Mikä oli lempparitelkkariohjelmasi?
Solsidan ja Laerkevejen (Naapureita ja salaisuuksia), minua on viehättänyt suuresti tosielämän karikaryyrit.

22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
Enpä oikeastaan. Tai no, tää sade ja myrsky kyllä vähän pistää vihaksi. Ja kaikki lasten- ja eläinrääkkääjät.

23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
En ole ehtinyt lukea yhtäkään kirjaa loppuun tänä vuonna.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Jouluradio? :)

25.Mitä halusit ja sait?
Nukkua.

26. Mitä halusit mutta et saanut?
Uuden lattian. Ja miehen kanssa yhteistä lomaa.



27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Varmaankin 'Piin elämä'.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi, ja paljonko täytit?
Taisin viettää 31-vuotispäiviäni ja äitienpäivää yhtä aikaa. Ainakin sain aamiaisen sänkyyn ja nukkua pitkään.

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
Lähellä asuva lastenhoitaja.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Olen panostanut käytännöllisiin ja kauniisiin perusvaatteisiin. Yritän (!!) välttää turhia ostoksia ja satsaan laatuun ja kestävyyteen. Vaatekaappini on vielä ehkä hieman vaiheessa, sillä vartalo käy läpi muutosta edelleen.

31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Sama kuin viime vuonna: aamu-unet. Ja Skype.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
Tajusin ihan vasta, että Gerard Butler on aika puoleensavetävä. Johtuukohan se hänen irkku/skottiaksentistaan?

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Varmaankin Nelson Mandelan poismeno.

34. Ketä kaipasit?
Kaipasin lapsiani joka kerta, kun olin töissä (onneksi on tuo Skype olemassa). Kotona ollessa kaipailen edelleen
mummoani ja pikkusisariani. 
Ystäviäni.


35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Paras tapaamani uusi ihminen on ehdottomasti elokuussa syntynyt kummipoikanmme Julius! 

36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
Yllätin itse itseni. Se, että jaksoin polkea Haminaan sen 136km. Kun matkaa oli takana 70 km ja pyöräilin pitkää autiota suoraa Porvoon ja Loviisan välissä luulin, etten koskaan selviä perille saakka. Olin sittenkin sitkeämpi ja sisukkaampi kuin arvasinkaan!

37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia, vaan henkilökohtaisia tavoitteita?
1. Jatkan juoksemista. Haluaisin juosta vähintään puolimaratonin.
2. Hankkiudun eroon turhasta tavarasta kierrättämällä, myymällä tai lahjoittamalla.
3. Yhteinen lomamatka kahdestaan mieheni kanssa. 
4. Uudelleenjärjestelyjä kotona - lapsille paremmat leikkitilat.
5. Vähennän lihan syöntiä.
(6. Yritän ottaa vielä rennommin kuin tänä vuonna!)








6. joulukuuta 2013

Rouhea suklaakakku


Meidän itsenäisyyspäivän illallisen jälkiruoka on tässä. Huomaa taas, että minulle on meneillään suklainen kausi, sillä kaikki leivokset ovat jotenkin rakennettu tämän mahtiaineen ympärille.
Kakuissa tuntuu olevan tällä hetkellä sellainen trendi, ettei ulkonäön tarvitse olla kovin huoliteltu. Konditoriatyyliset ja pikkutarkat koristelut ovat ehkä hieman out ja rouhea ja kodikas tyyli in. Kakuissa saa mielellään näkyä välikerrokset ja niitä ei välttämättä päällystetä ollenkaan. Ja sehän sopii minulle!
Tässä teille hauska ja helppo suklaakakun ohje 20cm vuokaan:

Pohja

  • 2 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 1 3/4 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1/2 dl perunajauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1/2 tl suolaa
  • 50 g voita
  • 1 dl maitoa
Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja yhdistä maidon kanssa. Kääntele jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi voi ja maito. Kaada voideltuun 20 cm irtopohjavuokaan. Paista uunissa 160 asteessa n.30 minuuttia.

Täyte

  • 5 dl kermaa
  • 200 suklaata
  • 1 appelsiinin raatettu kuori
  • n. 1 dl maitoa
Sulata suklaa ja anna jäähtyä kunnolla. Vaahdota kerma. Raasta appelsiinin kuori kerman joukkoon. Yhdistä 1/3 kermasta ja sulasta suklaasta. Sen jälkeen voit sekoittaa loput suklaat kermaseoksen joukkoon. Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta kerroksia maidolla ja levitä väliin suklaavaahtoa. Koristele esim. tuoreilla vadelmilla ja granaattiomenan siemenillä.


OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!


2. joulukuuta 2013

Piparkakkutalo






Ne jotka seuraavat puuhastelujamme Instagramin puolella, huomasivat ehkä, että tämä piparkakkutalo pääsi esille siellä jo eilen heti valmistuttuaan. Koska tämä päivänvalo on nykyään niin vähässä, piti odottaa tämän päivän puolelle, että sai muutamat kuvat myös tänne blogiin.

Sanoin miehelleni viikkon sitten, että pitäiskö aloittaa uusi "jouluperinne", eli piparkakkutalon teko lasten kanssa. Eilen olikin sitten niin kurja ilma, että pipareiden leipominen tuntui hyvältä vaihtoehdolta lastenleffojen ja kauppakeskuksissa haahuilemisen sijaan.
Tyttäremme innostui valtavasti kun kaivoin leivontakamat esiin. Se taitaa olla hänen lempipuuhaansa. Nyt täytyy myös kehua pienen leipurin kärsivällisyyttä, sillä nyt keskityttiin selvästi enemmän itse leipomiseen, kuin taikinan syömiseen. 1,5-vuotiaalla pojallamme sen sijaan suurin osa ajasta meni taikinan maisteluun ja taikinan linttaamiseen pöytään ja lattiaan, heh.

Talon ja pohjan jälkeen taikinaa jäi myös sopivasti yli, jotta pystyimme tekemään muutamat peruspiparit. Nuo lasten piparit ovat jotenkin niin liikkiksiä: taikina lasten itse kaulittaessa on usein hieman paksua ja piparkakku-ukkelitkin vähän muotopuolia. Mut niissä on vaan sitä jotain, joka hakkaa 100-0 kaikki muut piparkakut.
Tämä piparkakkutalo on siis ensimmäinen laatuaan meidän perheessä. Suosituinta taisi olla tuo katon koristelu ja hieno siittä tulikin! Pikeerin tein itse ja se taitaa vähän ottaa väriä tuosta sokeriliimasta, sillä saumat ovat näköjään lähteneet joistain kohti tummumaan. Amatöörin vika? Jos jollain on tähän jotain näppärää vinkkiä, niin ottaisin mielelläni vastaan.

Elikkäs näillä tunnelmilla aloitetaan joulukuu ja olihan eilen ensimmäinen adventtikin. On tää vaan niin ihanaa aikaa!

29. marraskuuta 2013

Jouluiset browniesit



Kohta se on täällä taas, joulu nimittäin! Olen täällä blogissa varmaan joka vuosi hehkutellut sitä, että joulu on aivan ehdoton suosikkijuhlani koko vuonna. En oikein välitä muista juhlapäivistä. Ei haittaa vaikka joutuisin olemaan töissä vaput, uudet vuodet ja juhannukset, kunhan jouluna saan olla kotona perheeni kanssa. Tämähän ei minun työssäni ole alkuunkaan itsestäänselvyys, itseasiassa joskus voi meillä olla jopa niin, että meistä molemmat vanhemmat ovat joulun töissä ja lapset ovat sitten hoidossa. 
Tänä vuonna olen kuitenkin kotona, aivan kuten miehenikin, eli meidän joulusta on tulossa erityisen tärkeä. Voi olla, että menee taas useampikin vuosi, ennenkuin voimme olla koko perheen kesken taas yhdessä jouluna, joten eiköhän otetaan tästä ilosta kaikki irti! Nyt kun marraskuukin on loppusuoralla, voi varmaan ihan virallisestikin alkaa fiilistelemään tulevaa juhlakautta. Siispä: jouluradio viimeistään nyt auki ja joulumausteet esiin! Joulukoristeista lienee turha edes puhua, sillä "talvivalot" ripustelin ikkunaan jo kuukausi takaperin. 

Seuraavaksi tuleekin tämän vuoden ensimäinen jouluinen resepti. Browniesit joulun mausteilla ja manteleilla sopii aivan ihanasti tähän vuodenaikaan. Oikeastaan mitä tahansa perusleivonnaisia pystyy tuunaamaan sinne jouluisempaan suuntaan, kun lisäilee perinteisiä joulumausteita, kuten kanelia ja neilikkaa. Tämä ohje on tehty isoon lasagnevuokaan, joten voisi kuvitella, että kyseistä herkkua voisi myös tehdä lahjaksi. 

Jouluiset browniesit
  • 175 g margariinia
  • 3 dl ruokosokeria
  • 1 dl vaaleaa siirappia
  • 1 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1/2 tl suolaa
  • 3 kananmunaa
  • 1 rkl maitoa
  • 1 tl kanelia
  • 1/2 tl neilikkaa
  • 1/2 tl inkivääriä
  • 100 g kuorittuja manteleita
  • 1 1/2 dl vehnäjauhoja
Vaahdota pehmennyt margariini ja sokeri. Sekoita joukkoon siirappi, kaakaojauhe ja suola. Lisää mukaan kanamunat yksitellen kokoajan sekoittaen. Sekoita mukaan maitotilkka. Rouhi mantelit. Yhdistä kuivat aineet ja kääntele ne  lopuksi mukaan taikinaan. Vuoraa lasagnevuoka leivinpaperilla ja levitä taikina vuokaan. Paista pohjaa uunissa keskitasolla n.25 minuuttia. Kakun pitää jäädä vähän tahmeaksi. Anna jäähtyä ennen kuorrutteen levittämistä


Kuorrute
  • 75 g margariinia
  • 4  dl tomusokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 100 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 1 rkl maitoa
Anna margariinin pehmetä kunnolla ja vatkaa sen jälkeen se sokereiden ja kaakaojauheen kanssa vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja maito ja vatkaa sileäksi kuorrutteeksi. Levitä sen jälkeen kuorrute pohjan päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään tunti ennenkuin leikkaat annospaloiksi.

Nyt siis kehittelemään joulumieltä! Itsehän suuntaan tänään vuoden ensimmäisiin pikkujouluihin ja muutenkin, meillä on joulumeiningit täysin käynnissä! Tsekatkaa vaikka Instagramin puolelta! :)