Piparkakkutalo

Ne jotka seuraavat puuhastelujamme Instagramin puolella, huomasivat ehkä, että tämä piparkakkutalo pääsi esille siellä jo eilen heti valmistuttuaan. Koska tämä päivänvalo on nykyään niin vähässä, piti odottaa tämän päivän puolelle, että sai muutamat kuvat myös tänne blogiin.

Sanoin miehelleni viikkon sitten, että pitäiskö aloittaa uusi "jouluperinne", eli piparkakkutalon teko lasten kanssa. Eilen olikin sitten niin kurja ilma, että pipareiden leipominen tuntui hyvältä vaihtoehdolta lastenleffojen ja kauppakeskuksissa haahuilemisen sijaan.
Tyttäremme innostui valtavasti kun kaivoin leivontakamat esiin. Se taitaa olla hänen lempipuuhaansa. Nyt täytyy myös kehua pienen leipurin kärsivällisyyttä, sillä nyt keskityttiin selvästi enemmän itse leipomiseen, kuin taikinan syömiseen. 1,5-vuotiaalla pojallamme sen sijaan suurin osa ajasta meni taikinan maisteluun ja taikinan linttaamiseen pöytään ja lattiaan, heh.

Talon ja pohjan jälkeen taikinaa jäi myös sopivasti yli, jotta pystyimme tekemään muutamat peruspiparit. Nuo lasten piparit ovat jotenkin niin liikkiksiä: taikina lasten itse kaulittaessa on usein hieman paksua ja piparkakku-ukkelitkin vähän muotopuolia. Mut niissä on vaan sitä jotain, joka hakkaa 100-0 kaikki muut piparkakut.
Tämä piparkakkutalo on siis ensimmäinen laatuaan meidän perheessä. Suosituinta taisi olla tuo katon koristelu ja hieno siittä tulikin! Pikeerin tein itse ja se taitaa vähän ottaa väriä tuosta sokeriliimasta, sillä saumat ovat näköjään lähteneet joistain kohti tummumaan. Amatöörin vika? Jos jollain on tähän jotain näppärää vinkkiä, niin ottaisin mielelläni vastaan.

Elikkäs näillä tunnelmilla aloitetaan joulukuu ja olihan eilen ensimmäinen adventtikin. On tää vaan niin ihanaa aikaa!