Voi pojat!

Niinpä niin. Pienen pojan synttäritoiveet ovat aina jännä paikka, ainakin tämmöiselle esteettiselle äipälle. Meidän pikku-ukon toiveissa oli pitkään helikopteri-juhlat, joihin pitäisi olla helikopteria kaikki, mutta teema vaihtuikin ihan viime tingassa pari viikkoa ennen varsinaisia juhlia. Helikopteri-teema olisi ollut sinänsä ihan hauska, mutta se kakku, se tuotti päänvaivaa. Kun teema vaihtui "Paideriin" olin samanaikaisesti huojentunut ja hieman huolissani. Huoleni koski lähinnä sitä, että löydänkö tarpeeksi sieviä kattaus- ja koristelutarpeita, sillä Spiderman on aika raisu hahmo (varsinkin 3-vuotiaalle!). Lopulta päädyin yhdistelemään joitain Spiderman-aiheisia juttuja perusvärien kanssa, ja lopputulos oli ihan jees ja tarpeeksi lapsekas. 
Tarjolla meillä oli tällä kertaa tuttuja ja turvallisia herkkuja. En edes yrittänyt lähteä kehittelemään hirveästi mitään uutta, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ollut. Sen verran kuitenkin "säädin", että halusin tehdä tarjottavia shottilaseihin erilaisten tapahtumien buffatyyliin, ja niinpä lemon possetit ja avokado-tomaattisalsa tarjottiin pikkukipoista. Olin hyvin tyytyväinen itseeni tämän idean oivaltamisesta, sillä sen lisäksi että kattaus näytti kauniille, oli se myös äärimmäisen helppo tehdä! Idea lemon posseteihin lähti siittä, että kävin kahtena edellisenä viikonloppuna ulkona syömässä sekä Porvoon Sinnessä, että Helsingin Tapas y Copasissa ja siellä tämä kyseinen jälkiruoka oli listalla. Olisiko vanha tuttu uudessa nosteessa? Yhtä kaikki, tässä meidän tarjottavat:

• Spiderman-kakku raparperi- ja mansikkatäytteillä
• Mokkapalat
• Vaaleat piparit
• Toffeiset pekaanipähkinäcookiesit
• Lemon possetit shottilaseissa
• Sipulipiiras
• Pekonipiirakkaa
• Munakasrulla kylmäsavulohi-piparjuuritäytteellä
• Avokado-tomaattisalsa mukeissa
• Popcornia

Olipa muuten mukavaa pitkästä aikaa sekä leipoa, häärätä juhlavalmisteluja, että kuvata. Ja nyt kun aloin päivittämään blogia huomasin, että olen kuvannut kameralla viimeksi tammikuussa, ja kun aloin kirjoittamaan tekstiä etsin näppäimiä aivan vääristä paikoista. Syy näppissekoiluun: työpaikalla vietetty aika perustietokoneen äärellä, joka ei siis ole MACci niinkuin kotona - apua! Juhlavalmisteluja en toki sorvannut yksin. Minulla oli äiti pohjoisesta apuna lähes kaksi viikkoa (!!!!) ja anoppi auttoi myös, eli koko suku oli jälleen mobilisoitu mukaan. 
Mutta hei, ehkäpä nyt on taas aikaa blogille, kun on ikkunat ja verhot pesty, leivontakaappi siivottu, vaatehuone järkätty... tiedättehän te, kaikki ne "teen kun ehdin"-jutut. ;) 

Mustikka-valkosukaakakku

Tyttäremme nimipäiviä vietettiin taannoin, ja lupasin hänelle mustikkakakun aamiaispöytään. Hyydytetty mustikka-valkosuklaakakku on varmasti jo jonkinlainen klassikko, mutta en ole itse kokeillut sitä ennen. Pidin oleellisena sitä, että siinä maistuisi sekä se mustikka, että valkosuklaa, mutta se ei saisi silti olla liian äklömakea. 
Meillä lapset eivät ole kovinkaan kakkujen perään, mutta tätä hekin jopa söivät, joten resepti ei voi olla kovin pielessä!
Koristeluun käytin ihan vain pursotettua kermaa ja pensasmustikoita. Tavalliset metsämustikat ovat sen verran sotkuisia, että jos haluat siistiä jälkeä, käytä pensasmustikoita. Ohje on 24-26 cm vuokaan.

Pohja

• 200 g dominokeksejä
• 50 g voita

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele muruseos leivinpaperilla päällystetyn irtovuokapohjan päälle.



Mustikkatäyte

• 5 liivatetta
• 2oog mustikoita
• 1 dl vaniljakastiketta
• 1 dl sokeria
• 2 dl kermaa
• 200 g maustamatonta tuorejuustoa
• pieni tilkka vettä

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Soseuta mustikat ja sokeri sauvasekoittimella. Vatkaa kerma vaahdoksi ja yhdistä tuorejuuston kera. Kiehauta pieni tilkka vettä ja liota siihen lionneet liivatteet. Sekoita liivateseos huolellisesti mustikkasoseeseen ja yhdistä tämän jälkeen kerma-tuorejuustoseokseen. Kaada massa keksipohjan päälle ja nosta kylmään jäähtymään n. tunniksi.



Valkosuklaatäyte

• 4 liivatetta
• 200 g valkosuklaata
• 1/2 dl sokeria
• 2 dl kermaa
• 200g maustamatonta tuorejuustoa
• 1 limen kuoriraaste
• tilkka vettä

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Raasta limen kuori. Sulata suklaa ja yhdistä notkistettuun tuorejuustoon. Sekoita mukaan myös raastettu limen kuori ja sokeri. Kiehauta vesitilkka ja liota siihen lionneet liivatteet. Sekoita liivateseos tuorejuustoseokseen. Yhdistä lopuksi kerman kanssa. Kaada täyte mustikkakerroksen päälle. Anna hyytyä jääkaapissa 3-4 tuntia.  Kakun voi koristella esim. kermavaahdolla ja pensasmustikoilla.

Seesteistä sunnuntaita kaikille! 

Rennot jätskibileet

Vietimme eilen tyttäremme 4-vuotis syntymäpäiviä. Instagramia seuranneet ovat saattaneet huomata, että tulin juhliin suoraan New Yorkista. Tänä vuonna en siis ollut valmistelemassa juhlia millään muotoa, vaan kaikki jäi iskän harteille. Sen verran olimme mieheni kanssa etukäteen sopineet, että tänä vuonna juhlat olisivat hyvin rennot, ja tarjoilu koostuisi pääsääntöisesti jäätelöstä ja hodareista. Olihan meillä toki kakkukin (joka minun piti alunperin tehdä, mutta jumiuduin ylimääräiseksi päiväksi NYC:iin), mikä oli siis iskän tekemä ja varsin hieno (sympaattinen) sellainen.
Jätskibaari osottautui suureksi menestykseksi. Tyttö oli _aivan haltioissaan_ koko juhlien ajan, ja ahkeroikin lähes tauotta "jätskikiskan myyjänä". 
Myös muut lapset tykkäsivät jätskikopista, sillä asiakkaita oli jonoksi asti. Nakkisämpylät tekivät nekin kauppansa, ja kun kaiken tarjoili hyvin kauniista kertakäyttöastioista, ei juhlat olisi voineet olla rennommat. Sää suosi, mieli oli rento ja sekä lapset että aikuiset olivat iloisia. 

Jäätelömakuina meillä oli vaniljaa, päärynää, salmiakkia, mansikkaa ja toffeeta. Pienet vaahtokarkit ja suklaalla päällystetyt auringonkukan siemenet ostin alkukuusta ollessani Torontossa. Suklaa- ja mansikkakastikkeet ja kermavaahto kuuluvat myös asiallisen jätskikopin valikoimiin. Kauniit kertakäyttöastiat ja koristeet ovat Sweet Tootin, ja ne hankin Confetista. Itse jätskikoppi on ostettu jo alkukesästä IKEAsta. 

Vaikka juhlat on juhlittu olemme vielä tänään leikkineet jätskikiskaa. Luulenpa, että tämä koppi on vielä pitkään kesän leikeissä mukana. Itselläni alkaa huomenna vihdoin hoitovapaa ja samalla koko perhe vaihtaa vapaalle. Toivottavasti säät hellii meitä lämmöllään vielä pitkään!

Ihanaa keskikesää kaikille!

Pienen palomiehen syntymäpäivät

Toukokuun lopulla vietimme meidän kuopuksen 2-vuotis syntymäpäiviä. Poikamme on suuri paloauto-fani, ja kun aikoinaan kuukausia sitten kysyin, millaisen kakun hän haluaa, vastasi poika päättäväisesti "Pii-paa palo".
Juhlat meinasivat jäädä kokonaan pitämättä, sillä syntymäpäivän aamuna huomasimme, että vesirokko oli tullut vieraillulle. Onneksi suurimalle osalle vieraista tämä ei ollut este, ja synttärisankari oli virkeä ja kuumeton, joten näinollen pääsimme viettämään juhlia.
Koska vierasmäärä äkillisesti tippui, jätin osan suunnitellusta tarjoilusta pois, mutta siltikin ruokaa oli yllin kyllin. 
Olihan syntymäpäivillä yksi ohjelmanumerokin. Olin kuukautta aiemmin ollut yhteydessä paikalliseen VPK:hon ja tiedustellut, voisivatko he vierailla luonamme juhlapäivänä paloauton kera. Suureksi iloksemme palopäällikkö suostui tähän heti, eikä pienen miehen riemulla ollut rajaa, kun paloauto kurvasi kotitalomme pihaan.
Olen aikaisempinakin vuosina laittanut listaa tarjoilusta, jotta joku saa siittä ideoita omiin juhliinsa. Tänä vuonna tein muutaman "evään" myös gluteenittomana ja laktoosittomana, jotta kaikille vieraille olisi jotain.

Menuu oli seuraavanlainen:

• Suklainen paloautokakku (laktoositon)
• Marjatrifle (gluteeniton, laktoositon)
• Suklaacookiesit
• Kahvikehrät
• Tonnikalapiiras
• Purjo-pekonipiiras
• Cashew-karpalopataleipä
• Tomaatti-mozzarella pastasalaatti yrttiöljyn kera
• Feta-papusalaatti (gluteeniton, laktoositon)
• Lihapullat

Näistä uusia tulokkaita tarjoilupöydässämme oli papusalaatti ja marjatrifle ja molemmat tekivät kauppansa loistavasti. Papusalaattia olen tehnyt ihan arkiruokana kotona ja marjatrifle puolestaan oli kokeilussa ihan ensimmäistä kertaa ja pidin siittä kovasti. En suinkaan kaikkea tarjoilua valmistanut itse, vaan sain tänäkin vuonna apuja appivanhemmilta, joten kiitosta myös sinne.
Tämmöiset "hieman pienemmän" juhlat tänä vuonna. Heinäkuussa on jälleen isosiskon vuoro ja tänä vuonna ajattelinkin tehdä jotain ihan muuta, kuin yleensä... 

Kaunista kesän alkua kaikille!

Autokakku

Viime viikonloppuna juhlimme kummipojan kaksivuotissynttäreitä. Pääsin kakkuilemaan pitkästä aikaa ja pikaisella aikataululla syntyi tämmöinen autokakku. Kummipoikani on varsinainen automies, joten teema oli helppo. Makuna kakussa oli vadelma-sitruunatäyte. Koristeet ovat sokerimassaa.

Kummipoikani vanhemmat olivat mielestäni tehneet syntymäpäiväjuhlilla varsin fiksusti, sillä siellä ei ollut tarjolla mitään erityistä "namia". Lapsille oli rusinoita ja karnevaalikeksejä. Makein juttu taisi olla tämä kakku. Aikuiset puolestaan arvostivat lohipiirakkaa ja voileipäkakkua. Tälläinen tarjoilu oli itseasiassa mukavaa vaihtelua näin heti pääsiäisen (ja tulevan vapun) välillä, sillä suklaamunia ym. on tullut syötyä ihan riittämiin.

Mutta tämmöiset pikaterkut tällä kertaa! Hauskaa Vappua kaikille! :)

Happy 2014!

Vuoden viimeinen postaus! Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette jaksaneet roikkua mukana ja osallistuneet kommenteillanne täällä blogissa.
Me vietämme uuttavuotta lasten kanssa keskenämme kotona, sillä isi on maailmalla. Syömme niinkin upeaa herkkua tänään, kuin nakkikeittoa! Saatamme alkuillasta poltella muutamat tähtisadetikut ja käydä katsomassa ilotulituksia. Meillä tyttäremme (useiden lemmikkieläinten tapaan) pelkää rakettien paukuttelua melkoisen paljon, joten toivon, ettei se olisi kovin hurjaa tänä vuonna. 
Olen edelleen toipilaana, joten meidän uusivuosi on tänä vuonna hieman laiha. Onneksi on ihanat naapurit, joille voi mennä kuokkimaan ja ehkä kilistelemään pientä lasia kuohuvaa! ;) Ihan tyhjin käsin en ajatellut mennä, sillä pakastimessa on tekeytymässä paritkin jäätelöt. Katsotaan mitä niistä tulee, ja jos tulee, niin ensi vuonna aloitetaan heti jätskiherkuilla!

Tämän myötä siis oikein paljon kiitoksia kuluneesta vuodesta ja kaikille teille mitä ihaninta ja upeinta tulevaa vuotta 2014!  

Joulun tunnelmaa

Ihanaa joulua teille lukijat! Kuten aiemmin kerroin, vietämme (poikkeuksellisesti) joulua pitkän kaavan mukaan kotona koko perhe. Toivun viimeviikkoisesta leikkauksestani ja olen sairauslomalla töistä, joten tämä "mahdollisti" meille kotijoulun tänä vuonna. Siskoni on meillä myös apulaisena, sillä en saa nostella mitään painavaa muutamaan viikkoon. Myös ruokailu on vähän sitä ja tätä, mutta se ei joulufiilistä pilaa! Olemme herkutelleet ainakin lämmin- ja kylmäsavukaloilla, äyriäisillä, itsetehdyllä lanttulaatikolla, saaritolaisleivällä, jonka päällä on ylikypsää kinkkua ja naapurin tekemää sinappia, sekä suussa sulavalla creme bruleella. Nam!

Ilman sen pidempiä liirumlaarumeita, tässä teille fiiliksiä meidän joulusta. Nauttikaa, levätkää, ja ennenkaikkea, herkutelkaa! 

Hyvää ja tunnelmallista joulua!

Kello kuuden tee

Kävipäs niin, että pakattiin muksujen kanssa kamat autoon ja hurautettiin kylään Mamma rimpuilee-blogin Lauran luo. Meillä molemmilla on tuo kestitseminen ja kauniit asiat lähellä sydäntä, niin tämmöinen pieni yhteinen kokoontuminen tuntui varsin luontevalta. Vilkse ja meno oli melkoinen, kun saman katon alla touhusi kolme pientä lasta, kaksi koiraa ja mammat kädet kyynärpäitä myöten taikinassa. 

Päätettiin siis pitää teekutsut Lauran ihastuttavalla pihalla ja pyydettiin kutsuille mukaan naapureita ja ystäviä. Laura hoiti kattaukset ja asettelut, ja minä tuon leipomispuolen. Otin myös mukaani Coloresta saamiani kattaustarpeita, nehän olivat kuin tehty tämmöisiä kestejä varten.

Kutsuille leivoimme suuren marjaisan kakun, cookieseja ja tietysti skonsseja. Skonssit ovat tuo englannin lahja kahvipöytiin ja piknik-koreihin. Useimmiten skonssit tarjoillaan makean täytteen kanssa, mutta ne toimivat myös erinomaisesti suolaisena versiona. Britit laittavat skonssitaikinaan esimerkiksi rusinoita tai taateleita (sokerin lisäksi), mutta myös juustoja. Nämä meidän tekemät skonssit ovat nyt niitä suolaisempia versioita. Paistaessa laitoin taikinaan mukaan aavistuksen vahvaa juustoa. Myös tarjoillessa skonsseihin oli tarkoitus laittaa juustoa ja voita väliin, mutta talon isäntä taisi vetää muutaman ihan sellaisenaan ja ihan mallikkaasti ne menivätkin alas. 

Tällä ohjeella saat noin kaksi pellillistä skonsseja. Skonssit ovat perinteisesti kolmion mallisia, mutta minä käytin ihan tavallista juomalasia, millä stanssasin "kiekot" taikinasta. Ja jos haluat tehdä makeita skonsseja, voi sokerin määrän tuplata. Eli eikun leipomaan, näiden skonssejen teko on superhelppoa!

Skonssit

• 125 g voita
• n.7 dl jauhoja
• 1 rkl sokeria
• 1 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 1 kananmuna
• 2 dl maitoa tai ranskankermaa
• juustoraastetta

Sekoita kuivat aineet isossa kulhossa, nypi sekaan kylmä voi. Sekoita muna ja maito/ranskankerma ja kaada seos kuivien aineiden sekaan. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta 2-3 cm paksu levy. Painele levystä lasilla kiekkoja ja aseta kiekot leivinpaperilla vuoratun uuninpellin päälle. Toista niin kauan, että saat kaiken taikinan käytettyä. Voitele skonssit kananmunalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista uunissa 250 asteessa keskitasolla n.10 minuuttia. Tarjoile heti.

Kaikenkaikkiaan meillä oli oikein ihana vierailu Lauran kodissa. Rakastuin aivan päätä pahkaa heidän pihaansa - se oli suojaisa, mutta silti täynnä elämää. Kun meno sisällä yltyi välillä melkoiseksi hulabalooksi, oli lapset helppo kipata kartanolle. Siellä oli kaikki kiikuista ja hiekkalaatikoista lähtien heti tarjolla, kun pääsi vain ulko-ovesta ulos. Kun iltaisin saatiin, pikku-apureiden avittamana, kaikki kotihommat tehtyä, ja lapsetkin vihdoin nukutettua, oli ihanaa ottaa lasi viiniä puutarhassa ja parantaa maailmaa. Meidän tunnelmia voittekin käydä vakoilemassa instagramin puolelta täältä ja täältä. :) Kiitos kaunis vielä Lauralle perheineen erittäin vieranvaraisesta huolenpidosta!