Näytetään tekstit, joissa on tunniste kakut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kakut. Näytä kaikki tekstit

25. toukokuuta 2015

Naked Cake










Viikonloppuna oli toisetkin juhlat, nimittäin ihanan Kaisan suloinen tytär sai nimensä ja minä sain kunnian tehdä kakun hänen juhliinsa. Tällä hetkellä nämä nakukakut ovat superpop, ja olin hyvin tyytyväinen, kun Kaisa pyysi sellaista pienoisen juhliin. Naked Cake on kakku, jota ei kuorruteta millään pursotuksilla tai sokerimassalla. Kakun kerrokset saa ja pitää näkyä - lopputulos on tarkoituksella rosoinen. Koristeina käytetään marjoja ja vaikka kukkia ja yrttejä kuten tässä yksilössä. Nautin suuresti tämän kakun teosta, oli suorastaan ihanaa päästä tekemään jotain luonnonkaunista kaiken sokerimassasekoilun perään (tsekkaa edellinen postaus!). 
Kaisa toivoi kakkuun valkoista ja tummanviherää värimaailmaa. Koristelin kakun rosmariinin oksilla, sekä harsokukalla ja yhdellä isolla pionilla. Harsokukkaa Kaisa käytti muutenkin kattauksessaan, ja rosmariinia menuussaan, joten kakku sukelsi mukaan hienosti. Makuina kakussa oli mansikka ja raparperi.
Elikäs viikonloppu oli juhlia ja kakkuja täynnä, nyt vaan takaisin arjen pikajunaan. Mukavaa viikkoa allesammans!




24. toukokuuta 2015

Voi pojat!







Niinpä niin. Pienen pojan synttäritoiveet ovat aina jännä paikka, ainakin tämmöiselle esteettiselle äipälle. Meidän pikku-ukon toiveissa oli pitkään helikopteri-juhlat, joihin pitäisi olla helikopteria kaikki, mutta teema vaihtuikin ihan viime tingassa pari viikkoa ennen varsinaisia juhlia. Helikopteri-teema olisi ollut sinänsä ihan hauska, mutta se kakku, se tuotti päänvaivaa. Kun teema vaihtui "Paideriin" olin samanaikaisesti huojentunut ja hieman huolissani. Huoleni koski lähinnä sitä, että löydänkö tarpeeksi sieviä kattaus- ja koristelutarpeita, sillä Spiderman on aika raisu hahmo (varsinkin 3-vuotiaalle!). Lopulta päädyin yhdistelemään joitain Spiderman-aiheisia juttuja perusvärien kanssa, ja lopputulos oli ihan jees ja tarpeeksi lapsekas. 
Tarjolla meillä oli tällä kertaa tuttuja ja turvallisia herkkuja. En edes yrittänyt lähteä kehittelemään hirveästi mitään uutta, sillä aikaa ei yksinkertaisesti ollut. Sen verran kuitenkin "säädin", että halusin tehdä tarjottavia shottilaseihin erilaisten tapahtumien buffatyyliin, ja niinpä lemon possetit ja avokado-tomaattisalsa tarjottiin pikkukipoista. Olin hyvin tyytyväinen itseeni tämän idean oivaltamisesta, sillä sen lisäksi että kattaus näytti kauniille, oli se myös äärimmäisen helppo tehdä! Idea lemon posseteihin lähti siittä, että kävin kahtena edellisenä viikonloppuna ulkona syömässä sekä Porvoon Sinnessä, että Helsingin Tapas y Copasissa ja siellä tämä kyseinen jälkiruoka oli listalla. Olisiko vanha tuttu uudessa nosteessa? Yhtä kaikki, tässä meidän tarjottavat:


  • Spiderman-kakku raparperi- ja mansikkatäytteillä
  • Mokkapalat
  • Vaaleat piparit
  • Toffeiset pekaanipähkinäcookiesit
  • Lemon possetit shottilaseissa
  • Sipulipiiras
  • Pekonipiirakkaa
  • Munakasrulla kylmäsavulohi-piparjuuritäytteellä
  • Avokado-tomaattisalsa mukeissa
  • Popcornia

Olipa muuten mukavaa pitkästä aikaa sekä leipoa, häärätä juhlavalmisteluja, että kuvata. Ja nyt kun aloin päivittämään blogia huomasin, että olen kuvannut kameralla viimeksi tammikuussa, ja kun aloin kirjoittamaan tekstiä etsin näppäimiä aivan vääristä paikoista. Syy näppissekoiluun: työpaikalla vietetty aika perustietokoneen äärellä, joka ei siis ole MACci niinkuin kotona - apua! Juhlavalmisteluja en toki sorvannut yksin. Minulla oli äiti pohjoisesta apuna lähes kaksi viikkoa (!!!!) ja anoppi auttoi myös, eli koko suku oli jälleen mobilisoitu mukaan. 
Mutta hei, ehkäpä nyt on taas aikaa blogille, kun on ikkunat ja verhot pesty, leivontakaappi siivottu, vaatehuone järkätty... tiedättehän te, kaikki ne "teen kun ehdin"-jutut. ;) 

9. joulukuuta 2014

Appelsiini-suklaakakku

Olen hehkutellut täällä ennenkin, että suurinta herkkuani on Fazerina-suklaa. Rakastan appelsiinin ja suklaan yhdistelmää ja syytän siittä jo edesmennyttä isoisoäitiäni, joka hemmotteli meitä lastenlastenlapsiaan Fazerinalla usein jo ennen aamiaista. Ennenvanhaan, kun Fazerinakin oli vielä kääritty hopeiseen suojuspaperiin, oli Sortavalasta kotoisin oleva isoisoäitimme usein se henkilö, joka vei meidän päiväkotiin aamuisin. Hänellä oli tapana pysättää vaunut jokaisen tien ylityksen jälkeen ja antaa yksi neljännesosa palasesta Fazerinaa. Voitte arvata, ettei puuro liiemmin maistunut enää päiväkodin aamiaisella. 

Tämän kakun tein vanhan reseptin ympärille ja olihan se taivaallista. Itseasiassa tämän kuivakakun alkuperäinen ohjekin on isoisoäidin - eli Mamman - , joten taidan omistaa tämän tuunatun ohjeen hänen muistolleen. 

Fazerina-kakku

  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 4 dl sokeria
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 kananmunaa
  • 2 1/2 dl kahvikermaa
  • 125 g voita
  • 1-2 rkl luontaista appelsiiniaromia (Dr.Oetker)
Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään isossa kulhossa. Sulata voi ja kaada sekaan appelsiiniaromi. Lisää voisula, munat ja kahvikerma, ja kääntele taikina sekaisin. Liiallinen sekoittaminen tekee kakusta kumimaisen. Kaada taikina jauhoitettuun vuokaan ja paista uunissa 175 asteessa n. 1 tunti. Anna kakun jäähtyä täysin ennen tarjoilua. Maku paranee vanhetessaan.


Lanfranchi-postauksessa oli arvonta ja onnetar suosi tällä kertaa kommentoijaa nr.16 eli Netteriinaa! Onnea!

17. marraskuuta 2014

Chilinen mutakakku





Talven kolkutellessa ovella ja kylmän viiman nuollessa talon nurkkia, on mukavaa keittää kuppi kuumaa, kutsua naapurit istumaan iltaa ja tarjota lohduttavaa ja suklaista, chilillä ryyditettyä mutakakkua. 

Erilaiset ruokaöljyt antavat moninaisia mahdollisuuksia ruokien ja leivonnaisten maustamiseen. Halusinkin lähteä ehdottomasti mukaan Lanfranchin kamppikseen, kun sitä tarjottiin. Käytämme kotona ruoanlaitossa lähes yksinomaan oliiviöljyjä. Leipomisessa olen luottanut pääasiassa voihin, mutta osan voista voi toki korvata oliiviöljyllä, kunhan muistaa käyttää miedon makuista ja vaaleaa "extra virgin"-oliiviöljyä. Maustetut öljyt ovat myös tuttuja, sillä sitruunalla maustettu oliiviöljy on ollut meillä jo pitkään vakiokamaa salaatin sekaan. Jos taas sekoitat sitruunaoliiviöljyyn hieman soijaa ja wasabia, saat mahtavan kastikkeen lihalle, kalalle ja vaikka uuniperunalle. 

Tällä kertaa lähdin kuitenkin kokeilemaan meidän illanistujaisiin jotain muuta. Chilillä maustettu auringonkukkaöljy päätyi lopulta mutakakun sisuksiin ja se antoikin kakulle mukavaa jälkipoltetta. Jouduin leipomaan kakun pariinkin otteeseen, sillä ensimmäiseen versioon lorautin peräti puoli desiä chiliöljyä ja senhän huomasi! Kakkua pystyi syömään, mutta se ei ollut aroille chilin ystäville. Hienosäädön jälkeen olin tyytyväinen lopputulokseen ja kakkua kehtasi tarjota myös vieraille. Lapsetkin olivat innoissaan kakkulautasen ympärillä, tosin pieni jälkipolte sai heidän suunsa hämmentyneeseen virneeseen.
Tämä kakku kannattaa leipoa 20 cm reunavuokaan.

Chilinen mutakakku

  • 75 g voita
  • 2-3 rkl Lanfranchi chilillä maustettua auringonkukkaöljyä
  • 2 1/2 dl sokeria
  • 2 kananmunaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  • ripaus suolaa
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 50 g suklaata karkeaksi rouhittuna
Sulata voi. Sekoita chiliöljy ja voisula keskenään. Lisää sokerit, suola, munat ja kaakaojauhe. Sekoita tasaiseksi ja lisää vielä vehnäjauhot ja suklaarouhe. Kääntele taikina tasaiseksi ja kaada voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa n.20 minuuttiia. Kakun pitää jäädä keskeltä hieman löysäksi.
Tarjoa hyvin jäähtynyt kakku maustamattoman kreikkalaisen jogurtin kera.


Tämän postauksen yhteydessä arvotaan myös tuotepaketti. Arvontaan pääset mukaan kommentoimalla tähän postaukseen. Voisit vaikka kertoa oman illanviettosi takuutarjottavan! Osallitumisaikaa on yksi viikko. Pääsette kurkkimaan muita kampanjan reseptejä tästä. :)


Yhteistyössä Lanfranchi

25. kesäkuuta 2014

Kesäunelma




Vietimme juhannusta ystäviemme mökillä. Onneksi koleasta säästä huolimatta kaupoissa oli jo myytävänä kotimaisia marjoja, sillä eihän juhannus ole mitään ilman suomalaisia mansikoita! Mökillä ollessa helppous on myös aika avainasemassa ja niinpä kaupasta tarttui mukaan myös muutama marenkipohja, joiden avulla rakensin tämän kesäunelman. Täällä on paljon kyselty marjatriflen ohjeen perään ja ajattelinkin nyt yhdistää sen ohjeen tähän kesäkakkuun.

Marjatriflen periaate on hyvin helppo. Leivotaan yksi kääretorttupohja, annetaan jäähtyä ja leikataan paloiksi. Marjat paloitellaan ja voidaan halutessa marinoida sokeriliemessä yön yli. Täyte on sama, kuin tämän kuvissa olevan kakun täyte (joka on alkujaan Leila Lindholmin),  ja ohje tulee tässä:

Jogurttitäyte

  • 5 dl turkkilaista jogurttia
  • 4 dl kermaa (keventäjät käyttää esim. Flora Vispiä)
  • 1 dl sokeria
  • 100g mantelimassaa
Laita mantelimassapötkö pakkaseen. Sekoita sokeri ja jogurtti. Vatkaa kerma. Yhdistä kerma ja jogurttiseos. Raasta sekaan mantelimassa. Täytä kakku (tai marjatrifle) kerroksittain marjojen ja pohjan kanssa.

Kakun kuvasin lähes puolilta öin pilvisessä säässä mökin terassilla. On tämä kesä vaan ihana, kun valoa riittä! Nyt heinäkuuta kohti! 

22. toukokuuta 2014

Kotimainen kakkupohja




Blogirinki tarjosi mahdollisuuden lähteä mukaan kampanjoimaan suomalaisen työn puolesta Sinivalkoinen jalanjälki-kampanjaan. En oikeastaan keksi parempaa aihetta, mistä bloggata. 
Kuluttajien valinnoilla on todellakin merkitystä. Jos jokainen suomalainen laittaisi kuukaudessa 10 € enemmän kotimaisiin tuotteisiin tai palveluihin, loisi se vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa. Suomalaisuudesta kertoo mm. Avainlippu, Design from Finland, Sirkkalehti ja Hyvää Suomesta -merkit. 
Jotta tämä tärkeä kampanja saa lisää pontta, osallistu sinäkin haasteeseen täällä - samalla voit voittaa myös jotain erinomaisia kotimaisia palkintoja.

Itse aiheen suhteen oli vapaat kädet, tosin fokus on ehkä kuitenkin arjen valinnoissa. Toukokuu on ollut kiireinen, ja vaikka on ollut vappu, äitienpäivä ja omatkin syntymäpäivät, on leipominen ja kokkailu jäänyt vähemmälle. Mutta... tänään meidän pieni poikamme täyttää 2 vuotta ja viikonloppuna juhlitaan tämän merkkipaalun saavuttamista. Arvaatte varmaan, ettei mikään kiire estä äitiä leipomasta pikkumiehen syntymäpäiville. Juhlatohinat ovat jo täydessä vauhdissa ja kuten tämmöisissä tilaisuuksissa kannattaa, olen minäkin aloittanut leipomisen hyvissä ajoin. Tämä on tätä meidän juhlavaa arkea. :)

Olen saanut jonkun verran toiveita hyvän kakkupohjan ohjeesta. Itse olen jo vuosia käyttänyt Ulla Svenskin Unelmakakut kirjassa olevaa erinomaiseksi havaittua kakkupohjien ohjeistusta. Yleisin vuoka on lienee 24 cm ja niinpä laitan nyt jakoon kyseiselle vuokakoolle suunnatun ohjeen. 

Ensimmäinen nyrkkisääntö hyvän kakkupohjan onnistumiselle on se, että kaikki tuotteet kannattaa pitää samanlämpöisinä. Monet säilyttävät kananmunia jääkaapissa, ja miksei, mutta leipomisen kannalta se ei ole paras paikka. Niinpä pidän kananmunani huoneenlämmössä. Toinen huomioitava seikka on se, että vatkauskulhojen tulee olla puhtaita ja kuivia, eikä taikinaa vatkatessa saa kuopsutella reunoja. Tehokkaasta vatkaimestakin on hyötyä. Minulla on käytössä yleiskone, joka vatkaa taikinan ihan minuuteissa kuohkeaksi. Kun taikinan saa oikein ilmavaksi on leivinjauheen käyttö turhaa. Esimerkiksi tämä kuvien kakkupohja on paistettu ilman leivinjauhetta. Hyvän ja kuohkean taikinan tunnistaa siittä, että se pitää muotonsa, eikä ole "lirua". 
Kun loppuvaiheessa yhdistää jauhot taikinaan, kannattaa sekin tehdä hyvin hellästi ja varoen, ettei ilmakuplat taikinassa hajoa. 
Itse paistaminen on helpoin kohta: kun paistoajasta on kulunut noin 2/3 voi kakkua huoletta kokeilla tikulla ja jos siihen ei enää tartu taikinaa, voi sen nostaa uunista ulos. Tässä teille siis tämä ohje:

Kakkupohja 24cm vuokaan

  • 7 kananmunaa
  • 2 1/2 dl (siroa)sokeria
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1/2 dl perunajauhoja
  • (1 tl leivinjauhetta)
Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja siivilöi sen jälkeen muna-sokerivaahtoon. Kääntele taikina varoen tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa uunin keskitasolla n.35 minuuttia.



Seuraavaksi odottelemmekin viikonloppua ja synttärikemuja. Sillä välin: kiinnittäkää huomiota siihen, mitä sinivalkoista valitsette ostoskoriin ja käykää esim. Twitterissä ja Instagramissa seuraamassa kampanjaa #sinivalkoinenjalanjälki,  #sinivalkoinenostoskori ja #blogirinki. Käykää myös tsekkaamassa kampanjan Facebook-sivut!




30. huhtikuuta 2014

Autokakku


Viime viikonloppuna juhlimme kummipojan kaksivuotissynttäreitä. Pääsin kakkuilemaan pitkästä aikaa ja pikaisella aikataululla syntyi tämmöinen autokakku. Kummipoikani on varsinainen automies, joten teema oli helppo. Makuna kakussa oli vadelma-sitruunatäyte. Koristeet ovat sokerimassaa.

Kummipoikani vanhemmat olivat mielestäni tehneet syntymäpäiväjuhlilla varsin fiksusti, sillä siellä ei ollut tarjolla mitään erityistä "namia". Lapsille oli rusinoita ja karnevaalikeksejä. Makein juttu taisi olla tämä kakku. Aikuiset puolestaan arvostivat lohipiirakkaa ja voileipäkakkua. Tälläinen tarjoilu oli itseasiassa mukavaa vaihtelua näin heti pääsiäisen (ja tulevan vapun) välillä, sillä suklaamunia ym. on tullut syötyä ihan riittämiin.

Mutta tämmöiset pikaterkut tällä kertaa! Hauskaa Vappua kaikille! :)

6. joulukuuta 2013

Rouhea suklaakakku


Meidän itsenäisyyspäivän illallisen jälkiruoka on tässä. Huomaa taas, että minulle on meneillään suklainen kausi, sillä kaikki leivokset ovat jotenkin rakennettu tämän mahtiaineen ympärille.
Kakuissa tuntuu olevan tällä hetkellä sellainen trendi, ettei ulkonäön tarvitse olla kovin huoliteltu. Konditoriatyyliset ja pikkutarkat koristelut ovat ehkä hieman out ja rouhea ja kodikas tyyli in. Kakuissa saa mielellään näkyä välikerrokset ja niitä ei välttämättä päällystetä ollenkaan. Ja sehän sopii minulle!
Tässä teille hauska ja helppo suklaakakun ohje 20cm vuokaan:

Pohja

  • 2 kananmunaa
  • 2 dl sokeria
  • 1 3/4 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl tummaa kaakaojauhetta
  • 1/2 dl perunajauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1/2 tl suolaa
  • 50 g voita
  • 1 dl maitoa
Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata voi ja yhdistä maidon kanssa. Kääntele jauhoseos muna-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi voi ja maito. Kaada voideltuun 20 cm irtopohjavuokaan. Paista uunissa 160 asteessa n.30 minuuttia.

Täyte

  • 5 dl kermaa
  • 200 suklaata
  • 1 appelsiinin raatettu kuori
  • n. 1 dl maitoa
Sulata suklaa ja anna jäähtyä kunnolla. Vaahdota kerma. Raasta appelsiinin kuori kerman joukkoon. Yhdistä 1/3 kermasta ja sulasta suklaasta. Sen jälkeen voit sekoittaa loput suklaat kermaseoksen joukkoon. Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta kerroksia maidolla ja levitä väliin suklaavaahtoa. Koristele esim. tuoreilla vadelmilla ja granaattiomenan siemenillä.


OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE!


22. lokakuuta 2013

Puolukkainen porkkanakakku






Lokakuun kiireistä huolimatta lähdin mukaan Blogiringin yhteistyökampanjaan Floran kanssa. Sain kotiin pari putelia Flora Kulta juoksevaa kasvisrasvavalmistetta ja siittähän me lähdimme muksujen kanssa kehittelemään jotain maukasta ohjetta. Meidän tyttö oli aivan riemuissaan, kun sai kirjaimellisesti läträtä eri taikinoiden kanssa. On myös myönnettävä, että aika naurettavan helppoa on tuo puljaaminen tämmöisten valmiiden nestemäisten kasvirasvojen kanssa. 
Muutaman eri kokeilun jälkeen päädyimme tälläiseen puolukkaiseen porkkanakakkuun. Porkkanat ja puolukat olivat vielä hetki sitten sesongissa ja niiden saatavuus tuoreena huokutteli kokeilemaan tätä makuyhdistelmää. Ja oli sesongissa tai ei, molempia raaka-aineita löytyy aina kaupoista. Pekaanipähkinä antaa tälle arkiselle kakulle hauskan suutuntuman lisäksi hieman juhlavamman loppusilauksen.
Tähän samaiseen kampanjaan on lähtenyt mukaan muutama muukin bloggaaja ja heidän resepteihinsä löydätte mm. täältä Floran Facebook-sivuilta! 

Puolukkainen porkkanakakku

  • 3 kananmunaa
  • 2 dl fariinisokeria
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2 dl Flora Kulta juoksevaa kasvisrasvavalmistetta
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl kanelia
  • 1/2 dl kermaa
  • 4 dl porkkanaraastetta
  • 1 dl puolukoita
Vatkaa kananmunat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan kasvisravsavalmiste ja sekoita. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Kaada taikinaan vuoroin jauhoseos ja kerma. Sekoita tasaiseksi. Lisää lopuksi taikinaan porkkanaraaste ja puolukat, sekoita.
Kaada taikina voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun n. 25 x 35 cm uunivuokaan. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 30 minuuttia. Anna jäähtyä täysin ennen kuorruttamista. 

Kuorrute

  • 200 g sulatejuustoa
  • 3 dl tomusokeria
  • 1 rkl sitruunamehua
  • 1 rkl Flora Kulta juoksevaa kasvisrasvavalnmistetta
  • n.100 g pekaanipähkinöitä koristeluun
Paahda aluksi pekaanipähkinöitä kuumassa uunissa pari minuuttia. Sekoita pähkinöiden jäähtyessä kuorrutteen ainekset tehokkaasti sekaisin. Kuorruta jäähtynyt kakku ja asettele lopuksi jäähtyneet pähkinät kuorrutteen päälle. 




20. lokakuuta 2013

Erilainen koristelu




Kukkuluuruu, täällä ollaan! Kuten olen aiemmin blogissa kirjoitellut, aloitin tässä kuussa jälleen kokopäiväiset työt. Pikkulapsiarki, kokopäivätyö ja leivontablogin pitäminen on melkoiset haastava kombo. Kyllä minulla on aikaa leipoa, mutta kuvaaminen ja kuvien ja tekstin päivittäminen blogiin vie ihan tuhottomasti aikaa. Blogihan jää ensimmäisenä tietysti paitsioon kun surffailee tässä arjen aikapaineessa, mutta yritän silti vielä joten kuten ylläpitää tätä rakasta henkireikää!
Tässä postauksessa näette mieheni syntymäpäiväkakun lähes kuukauden takaa. Inspiraatio on saatu pari vuotta vanhastaa Glorian Ruoka & Viini-lehdestä, jossa oli juttu Teemu Auran ja Markus Hurskaisen konditoriasta. He tekevät hieman erilaisia kakkuja, joiden abstraktit koristelut ovat jopa aavistuksen lapsekkaita. Oli itseasiassa varsin virkistävää kokeilla koristelun saralla jotain uutta ja myös vieraat kehuivat synttärikakun hassunhauskaa ulkonäköä.
Tein suklaajuustokakun suorakaiteen muotoiseen vuokaan. Koristeluna käytin appelsiinillä maustettua mascarponevaahtoa, pistaasipähkinöitä, mansikoita ja nougat-suklaalastuja. Mitäs pidätte tämmöisestä kakusta?



23. syyskuuta 2013

Pieni lintunen


Eilen juhlimme pienen kummipoikamme kastejuhlissa. Tietysti olin myös leiponut kakun tähän tärkeään juhlaan. Pojan vanhemmat antoivat minulle vapaat kädet kakun toteutukseen ja sehän on aina tämmöiselle kokeilijalle mieluinen asia. Makuna oli vadelma-valkosuklaamousse ja pohja oli perinteinen sokerikakkupohja. Koristelusta voitte käydä katsomassa eri vaiheita Instagram-tililtäni!

Koska olin itse myös vieraana juhlissa koko perheen kera, en voinut lähteä tekemään mitään hirmuisen haastavaa kakkua. Kapuloita rattaisiin aiheutti vielä se, että tyttömme kompuroi pihalla ja loukkasi suunsa. Olin juuri pursottelemassa kermaa, kun mies tuo huutavan lapsen, jolla on takin etumus aivan veressä, sisään. Kyllä jäivät pursottelut hetkeksi, kun yhdessä tutkimme vaurioita. Hampaat olivat tulleet ylähuulesta läpi ja mustelma poskeen. Auts! Olin vähintäänkin "hieman" disorientoitunut tämän epsodin tapahduttua! Pursottelut ja kuvaamiset sujuivat hieman sumussa tämän jälkeen, saati valmistuminen itse juhlaan. 
Kun kiirehdimme tuhatta ja sataa moottoritiellä kohti kirkkoa - kakku sylissä - totesimme yhteen ääneen mieheni kanssa, että saattaisi olla hyvä idea olla tekemättä kakkua niihin juhliin, joihin itsekin on menossa!   

Kaikesta huolimatta loppu hyvin kaikki hyvin. Ehdimme kirkkoon vain muutaman minuutin myöhässä ja kastetilaisuuskin sujui hienosti. Reipas tyttömmekin suoriutui hienosti pienen pojan hiusten kuvauksessa heti kasteen jälkeen. Ristiäiset ovat kyllä lempijuhliani!

Onnittelut rakkaalle kummipojalle Juliukselle komeasta nimestä!

10. syyskuuta 2013

Limettijuustokakku


Kuun vaihteessa vietimme rapujuhlia ystäviemme mökillä. Tässä on ajan saatossa käynyt niin, että yleensä kemujen kuin kemujen jälkiruokatarjoilu tulee meidän osoitteesta ja sitähän en yhtään vastustele!
Perinteinen Key Lime Pie olisi mielestäni sopinut upeasti rapujuhlien jälkiruoaksi. Halusin kuitenkin kokeilla, miten tämä Amerikan herkku taipuisi juustokakun muotoon. 
Noh, taipuihan se. Eli jos tuntuu, että perinteinen versio limettipiiraasta kyllästyttää (eihän se voi!) niin kannattaa kokeilla tätä raikasta versiota. Kakku on tehty 26cm vuokaan.

Pohja

  • 200 g digestive-keksejä
  • 75 g voita
  • 1 rkl fariinisokeria
Sulata voi ja sekoita mukaan fariinisokeri. Anna seoksen liueta hetki. Murskaa keksit hienoksi muruksi. Kaada sekaan voisula ja sekoita tasaiseksi massaksi. Painele keksimuru leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja nosta jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Täyte

  • 5 liivatetta
  • 1 prk kondensoitua maitoa
  • 200 g maustamatonta tuorejuustoa
  • 1 limen raastettu kuori
  • 1 dl limen mehua
  • 1/2 dl vettä
  • 4 dl kermaa
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen 10 minuutiksi. Pese lime ja raasta kuori. Sekoita kondensoitu maito, tuorejuusto, raastettu limen kuori ja limemehu tasaikseksi seokseksi. Vatkaa kerma. Kiehauta vesi ja liota siihen lionneet liivatteet. Kaada liivateseos ohuena nauhana kokoajan sekoittaen tuorejuustoseokseen. Yhdistä lopuksi kerman kanssa ja kaada täyte tämän jälkeen vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia.

Kiille  

  • 3 dl valmista limemehua (esim. Roses Lime)
  • 2 liivatetta
  • 1/2 dl vettä
  • vihreää pasta- tai elintarvikeväriä
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen 10 minuutiksi. Sekoita pasta- tai elintarvikeväri limemehuun. Kiehauta vesi. Liota lionneet liivatteet kuumaan veteen. Yhdistä liivateseos limemehuun kokoajan sekoittaen. Kaada seos lusikan kautta hyytyneen kakun päälle. Anna hyytyä vähintään 2 tuntia. Ennen tarjoilua voit vatkata kakun pinnalle vielä 2 dl kermaa ja koristella limeviipaleilla.

21. elokuuta 2013

Candy Cake




Minua pyydettiin tekemään synttärikakku naapurin tytön 12-vuotis syntymäpäiville vajaat kaksi viikkoa takaperin. Ainoa toive oli, että kakkuun tulisi numero 12, mutta muutoin sain vapaat kädet. Tarkkasilmäiset varmaan huomaavat, ettei kyseistä numeroa kakusta löydy! Onneksi tämä ei kuitenkaan haitannut synttärisankaria vaan nuori neiti oli kakkuunsa tyytyväinen.
Minulla oli jäänyt sopivasti sokerimassoja yli oman tytön synttärikakun teosta ja niinpä upotin ylijäämät tähän kakkuun. Synttärisankari on varsinainen herkkuhiiri, joten karkkikakku oli hyvä idea. Värityskin taitaa olla melkoisen tyttömäinen.
Kakun väliin laitoin poikkeuksellisesti mustikoita. Torit (ja metsät) olivat silloin aivan pulloillaan mustikkaa ja niitä oli myös meidän jääkaapissa. Kermavaahdon, tuorejuuston ja sokerin kanssa sekoitetut mustikat maistuivat kakun välissä yllättävänkin raikkaalta. 
Tämmöinen kakku siis tällä kertaa! :)

Onnea Sara 12 vuotta!

10. elokuuta 2013

Kello kuuden tee














Kävipäs niin, että pakattiin muksujen kanssa kamat autoon ja hurautettiin kylään Mamma rimpuilee-blogin Lauran luo. Meillä molemmilla on tuo kestitseminen ja kauniit asiat lähellä sydäntä, niin tämmöinen pieni yhteinen kokoontuminen tuntui varsin luontevalta. Vilkse ja meno oli melkoinen, kun saman katon alla touhusi kolme pientä lasta, kaksi koiraa ja mammat kädet kyynärpäitä myöten taikinassa. 
Päätettiin siis pitää teekutsut Lauran ihastuttavalla pihalla ja pyydettiin kutsuille mukaan naapureita ja ystäviä. Laura hoiti kattaukset ja asettelut, ja minä tuon leipomispuolen. Otin myös mukaani Coloresta saamiani kattaustarpeita, nehän olivat kuin tehty tämmöisiä kestejä varten.

Kutsuille leivoimme suuren marjaisan kakun, cookieseja ja tietysti skonsseja. Skonssit ovat tuo englannin lahja kahvipöytiin ja piknik-koreihin. Useimmiten skonssit tarjoillaan makean täytteen kanssa, mutta ne toimivat myös erinomaisesti suolaisena versiona. Britit laittavat skonssitaikinaan esimerkiksi rusinoita tai taateleita (sokerin lisäksi), mutta myös juustoja. Nämä meidän tekemät skonssit ovat nyt niitä suolaisempia versioita. Paistaessa laitoin taikinaan mukaan aavistuksen vahvaa juustoa. Myös tarjoillessa skonsseihin oli tarkoitus laittaa juustoa ja voita väliin, mutta talon isäntä taisi vetää muutaman ihan sellaisenaan ja ihan mallikkaasti ne menivätkin alas. 
Tällä ohjeella saat noin kaksi pellillistä skonsseja. Skonssit ovat perinteisesti kolmion mallisia, mutta minä käytin ihan tavallista juomalasia, millä stanssasin "kiekot" taikinasta. Ja jos haluat tehdä makeita skonsseja, voi sokerin määrän tuplata. Eli eikun leipomaan, näiden skonssejen teko on superhelppoa!

Skonssit
  • 125 g voita
  • n.7 dl jauhoja
  • 1 rkl sokeria
  • 1 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1/2 tl suolaa
  • 1 kananmuna
  • 2 dl maitoa tai ranskankermaa
  • juustoraastetta
Sekoita kuivat aineet isossa kulhossa, nypi sekaan kylmä voi. Sekoita muna ja maito/ranskankerma ja kaada seos kuivien aineiden sekaan. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta 2-3 cm paksu levy. Painele levystä lasilla kiekkoja ja aseta kiekot leivinpaperilla vuoratun uuninpellin päälle. Toista niin kauan, että saat kaiken taikinan käytettyä. Voitele skonssit kananmunalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista uunissa 250 asteessa keskitasolla n.10 minuuttia. Tarjoile heti.

Kaikenkaikkiaan meillä oli oikein ihana vierailu Lauran kodissa. Rakastuin aivan päätä pahkaa heidän pihaansa - se oli suojaisa, mutta silti täynnä elämää. Kun meno sisällä yltyi välillä melkoiseksi hulabalooksi, oli lapset helppo kipata kartanolle. Siellä oli kaikki kiikuista ja hiekkalaatikoista lähtien heti tarjolla, kun pääsi vain ulko-ovesta ulos. Kun iltaisin saatiin, pikku-apureiden avittamana, kaikki kotihommat tehtyä, ja lapsetkin vihdoin nukutettua, oli ihanaa ottaa lasi viiniä puutarhassa ja parantaa maailmaa. Meidän tunnelmia voittekin käydä vakoilemassa instagramin puolelta täältä ja täältä. :) Kiitos kaunis vielä Lauralle perheineen erittäin vieranvaraisesta huolenpidosta!