Sitruunapiiras

New York selätetty ja jälleen on aikaa leipomiselle. Ennen reissujamme sain eräiltä ystäviltämme tulijaisina 30 tuoretta kananmunaa suoraan kanalasta. Munia oli vielä jäljellä ja piti keksiä niille käyttöä. Lisäksi minulla on tullut mieletön himo sitruunoihin (ja avokadoon) ja jonkinlainen sitruunapiiras on pyörinyt mielessäni jo pitempään. Selailin hieman eri ohjeita ja yhdistelin niitä, jonka jälkeen päädyin tähän reseptiin, joka oli ainakin kovasti mieheni mieleen. Piiraan voi tehdä isoon 24 cm vuokaan, mutta minä tein tällä kertaa yksittäisiä pieniä piiraita sydänvuokiin, jotka hankin häämatkaltamme Tukholmasta.

Taikina

• 125 g voita
• 2 rkl sokeria
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 keltuainen
• 1 rkl kylmää vettä

Sekoita vatkaimella hieman pehmennyt voi, sokeri ja jauhot ryynimäiseksi seokseksi. Lisää keltuainen ja vesi ja vaivaa käsin taikinaksi. Painele taikina vuokaan, lyö haarukalla pohjaan muutama reikä ja nosta kylmään täytteen teon ajaksi.

Täyte

• 3 munaa
• 2 dl sokeria
• 2 rkl jauhoja
• 2 tl vaniljasokeria
• 2 dl kermaa
• 1/2 dl ranskankermaa
• 2 sitruunan mehu ja kuoriraaste

Pese sitruunat huolellisesti ja raasta kuori ja purista mehu. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan jauhot, vaniljasokeri, nesteet ja sitruunoiden mehu, sekä kuoriraaste. Sekoita tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan taikinan päälle, paista uunissa alatasolla 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Tuolla ulkona on ihan törkeän kylmä mutta niin kaunista kun aurinko paistaa. Yllättäen perheessämme jokainen on vuorollaan vähän flunssassa (tätä lienee lapsiperheen arki?) ja nyt kun mies on selvinnyt taudista ja pieni neiti on voiton puolella samassa asiassa, alkaakin äidin olo puolestaan olemaan kurja. Mutta kevättä kohti mennään kohinalla! Pian on luvassa taas ristiäiskakkuja ja myös se ihana Tiramisu, jota tein Saariselällä ollessamme. Nyt ensin kuitenkin vähän C-vitamiinia nassuun ja pöpöille kyytiä!

American pancakes ja suklaa-rommikermavaahto

Ystävänpäivänä ilahdutetaan ne tärkeimmät pannariaamiaisella. Tai miksei Amerikan pannukakut sopisi myös ilta- tai välipalaksi. Ohje on otettu täältä ja oli kovasti kehuttu. Ja eipä ole reseptiä moittiminen! Pannareille tein kaveriksi suklaa-rommikermavaahtoa. Laitan ohjeet ylös myös tänne, sellaisenaan kuin ne itse tein. Itse paistoin pannukakut sydämen muotoisella pienellä paistinpannulla, mutta esim. blinipannu tai munakaspannu käy tähän oikein hyvin.

Pancakes

• 3 munaa
• 3 rkl fariinisokeria
• 5 dl vehnäjauhoja
• 3 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria
• 1/2 tl suolaa
• 2 dl kermaviiliä
• 1/2 dl voisulaa

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä nesteet omaan kulhoonsa. Lisää yhdistetyt aineet vuorotellen muna-sokerivaahtoon niin että saat paksun pannaritaikinan. Paista pannukakkuja keskilämpöisellä pienehköllä pannulla molemmilta puolilta. Pannukakut "turpoavat" leivinjauheen ansiosta, joten älä täytä pannua äärilleen vaan jätä hieman vajaaksi.

Suklaa-rommikerma

• 3 dl kermaa
• 100 g tummaa suklaata
• 1 rkl rommiesanssia (tai maun mukaan)
• (tomusokeria)

Vatkaa sokerilla ja rommiesanssilla maustettu kerma löysäksi vaahdoksi. Sulata suklaa ja lisää ohuena nauhana kerman joukkoon kokoajan sekoittaen. Tarjoa heti.

Tämä aihe sopi loistavasti tähän vaiheeseen, sillä ensi viikolla olisi tarkoitus lähteä mieheni mukaan hänen työmatkalleen New Yorkiin, ellei Saariselältä saatu pieni flunssa asiaa estä. :) American pancakesin myötä toivottelen kaikille blogin lukijoille herkullista ystävänpäivää!

Saariselän taikaa

Saariselkä on nyt takanapäin ja eihän sieltä olisi malttanut lähteä kotiin millään!

Pakkasta oli alkupäivinä kovastikin ja hissit pysyttelivät kiinni. Loppuviikosta keli vihdoin lauhtui ja pääsimme jopa rinteeseen asti. Laskupäiviä kertyi kaksi ja hiihtämässäkin kävin (toista kertaa elämässäni) ja heti kerrasta töpöttelin 10 kilometriä. Jotta lomailu ei olisi mennyt aivan kuntoilun puolelle, tuli kaiken tohinan välissä välillä herkuteltuakin. Kaunispään huipulla nautittiin munkit ja paikallisesta kaupasta, Kuukkelista, ostettiin lakkapossuja hiihtopäivän päätteeksi.

Meidän Bambiino nautti pakkasilmasta lähinnä vaunuissa. Äitiä odotteli iloinen ja vaaleanpunainen neiti laskupäivän päätteeksi. Mitäs luulette, onko mennyt äidillä vähän överiksi tuon vaaleanpunaisen kanssa??

Matkalla juhlimme myös yhdet syntymäpäivät joihin tuli kokeiltua yhtä aivan fantastista Tiramisureseptiä, josta ohjetta myöhemmin. Lisäksi ihastuin variksenmarjoihin ja niitä pitäisi nyt jostakin löytää. Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu, kyllä Lapissa vain on sitä jotakin! :)

Suklaapiirakka

Sydämmellistä helmikuuta! Ystävänpäivän kunniaksi sydämiä tulee vilisemään enemmänkin blogissa helmikuun aikana. Tätä suklaapiirakkaa tein pikkusiskolleni tulijaisiksi kun veimme Tinkan Turkuun hoitoon muutamaksi viikoksi. Tämä on tehty samalla ohjeella kuin maailman parhaat minttusuklaaruudut, joiden ohje oli ensimmäisiä postauksia blogissa. Taas täytynee todeta, että nämä ovat kyllä parhaimipia mokkaruutuja, joihin olen törmännyt ja jos jotain suosittelisin kokeilemaan niin näitä. Ohjekin on ihanan simppeli! :)

Huomenna meidän sekalainen seurakuntamme suuntaa Saariselälle viikoksi, joten blogissa on tiedossa taas hieman hiljaiseloa. Ilmeisesti on lupailtu kovia pakkasia, joten saa nähdä millaista tekemistä siellä keksimme. Ehkäpä vain ihailemme Bambiinon kanssa Lapin maisemia mökin ikkunasta ja nautimme lämmikettä! Oaidnaleabmai! ;)

Suklaavaahtokarkit

Suklaassa dipatut mansikat ovat ihana herkku mutta valitettavasti talviaikaan on vaikeaa löytää herkullisia mansikoita. Kun minulla jäi vaahtokarkkeja yli vaahtokarkkimassan teosta, päätin, että ne saavat toimia mansikoiden korvikkeena suklaan dippailussa. Ja kuinkas herkullsia korvikkeita ne olivatkaan! Kokeilumielessä dippailin vaahtokarkkeja myös vaaleanpunaiseen Candy Meltsiin ja sekin toimi mainiosti.

Kuten arvata saattaa, näiden teossa vain mielikuvitus on rajana. Tumman suklaan ja Candy Melstien lisäksi voisi kokeilla käyttää maito- tai valkosuklaata. Minä pyörittelin vaahtokarkit suklaan jälkeen vielä kookoshiutaleissa. Ne jotka eivät kookoksesta pidä, voivat käyttää koristeluun vaikkapa nonparelleja tai Marianne Crushia! Ystävänpäiväksi nämä ovat mainio tarjottava tai omatekoinen lahja. Tosin nämä yksilöt eivät taida ystävänpäivään asti säilyä! Kuvien suloiset kupposet ovat Coloresta. Eli vaahtokarkki vain cocktailtikun nokkaan ja eikun pyörittelemään! :)

Mehukestit

Meidän naapurissa asuvalla nuorella neidillä on suuret kakkusuunnitelmat omille syntymäpäivilleen. Niinpä sovimme, että pidämme viikonloppuna kakkukoulua, jossa opetellaan kakun eri tekovaiheita ja koristelua. Kakkukoulua tuli seuraamaan myös toinenkin naapuruston tyttö ja niinpä päätimme pitää kakkukoulun päätteeksi pienimuotoiset mehukestit pehmolelujen kera.

Kakuksi valitsin prinsessakakun, sillä siittä on helppo aloittaa. Kakkuun tulee kääretorttupohja, joka leikataan erikokoisiksi ympyröiksi ja palaset ladotaan kulhoon vuorotellen täytteen kanssa. Kulho kaadetaan vetäytymisen jälkeen ylösalaisin ja näin näppärästi on prinsessamekko valmis. Prinsessan vartaloksi sopii esimerkiksi vanha Barbie tai valmis nukke-osa, joita myydään mm. Tiimarissa. Paistoimme pohjan edellisenä iltana ja teimme täytteen, sekä sokerimassasta miniruusut mekkoon. Seuraavana aamuna päällystimme kakun sokerimassan ja vaahtokarkkimassan sekoituksella ja tytöt koristelivat koko kakun ihan itse mehukestejä varten. Jotta mehukestit eivät olisi olleet aivan orvot, tekaisimme myös pikaisesti pieniin muffinssivuokiin vaihtoehtoherkkuja. Puolitimme vaahtokarkit, laitoimme ne vuokiin ja pursotimme päälle mansikkakermaa. Hyvää, helppoa ja hauskaa!

Kääretortun pohjan resepti on napattu Kinuskikissan blogista ja voin lämpimästi suositella sitä mm. erilaisten muotokakkujen pohjaksi. Väliin teimme vadelmamoussen ja kostutuksen hoiti vaniljamaito. Kääretorttupohja oli niin erinomainen, että lisään sen myös näytille tänne blogiin:

• 4 munaa
• 1 1/2 dl sokeria
• 1 dl vehnäjauhoja
• 1 dl perunajauhoja
• 1 1/2tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi muna-sokerivaahtoon kevyesti sekoittaen. Levitä takina leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 6-8min. Valmis kääretorttupohja kannattaa irroittaa pikaisesti leivinpapaerista, ettei se jämähdä siihen kiinni.

Ihanat kakkulautaset, lusikat, minimuffinssivuoat ja kerrosvati ovat kaikki Coloresta ja sinne kannattaakin oikopäätä suunnata jos kaipailet herkullisia piristyksiä kahvittelupöytään! :)

Belle Baie ja Colore kestitsevät yhdessä!

Tässä teille rakkaat lukijat vähän esimakua tulevan kevään uusista tuulista! Belle Baie ja ihana Sisustajan karkkikauppa Colore ryhtyivät iloiseen yhteistyöhön! Tulevissa postauksissa tulee aika ajoin vilahtelemaan herkullisia leivonta- ja kattaustarvikkeita, sekä kauniita tekstiilejä, joita voitte myös tilata itsellenne Coloren nettikaupasta. Liikkeestä löytyy kaikkien näiden lisäksi muutakin hauskaa ja persoonallista sisustustavaraa, joten kannattaa käydä tutustumassa!

Olen erittäin innoissani ja otettu tästä meidän yhteistyöprojektista. Posti toi tänään 10kg edestä tavaraa ja olen aivan ihastuksissani niihin kaikkiin. On myös hienoa, että blogi saa tukea näinkin mukavalla tavalla ja oma into kauniisiin kuviin ja herkullisiin resepteihin kasvaa kasvamistaan! Tuleva ystävänpäivä, kevät, kesä, lastenkekkerit ja puutarhajuhlat, sinne ajatukseni karkasivat tämänpäiväisen lähetyksen mukana. Tänään täällä etelässä oli muutenkin aivan upea päivä, aurinko paistoi, puut olivat kuurassa ja pakkanen paukkui (kohtalaisesti). Tästä on hyvä jatkaa... Leipomisiin! :)

Kakkua ristiäisiin

Kolleegan pieni poika vietti ensimmäistä suurta juhlaansa tänä viikonloppuna ja tämä kakku matkasi sinne pitopöytään. Kakku on triplasuklaakakku, samanlainen joka meni viime syksynä toiselle pienelle prinssille. Toiveena päälle oli munakoison väriset kukkaset, sävy sävyyn juhlien päätähden asun kanssa. Tämä kakku sai lisäksi reunalleen suklaaristikon. Se ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta koska keskimmäinen kerros otti ja hyytyi totuttua nopeammin, tuli pinnastakin minun makuuni liian epätasainen ja näinollen yritin hieman paikkailla sitä tuolla ristikolla.

Meillä täällä kotona sairastelu jatkuu edelleen. Pieni apulaisleipuri on melkoisen koitoksen keskellä, flunssa vaivaa, hampaitakin taitaa tulla ja lisäksi uutena taitona on tullut ryömiminen, joka alkoi tasan 6kk päivänä. Näiden yhdistelmä sekoittaa yöunet totaalisesti ja päivätkin tahtovat olla hiukka tahmaisia. Tästä johtuen pikainen postaus tällä kertaa! Matiakselle vielä kovasti onnea hienosta nimestä! :)

Keittiöapulainen laittaa kapustoita rattaisiin...

Meidän pieni prinsessa on vilustunut ja nunanenää pyyhitään ahkerasti. Näin ollen mamman syli on varattu pikku potilalle ja kaulimet ynnä muut on nostettu (melkein) sivuun hetkeksi. Taisi apulaisleipurilla tulla mitta täyteen äidin ainiaisesta jauhojen pöllyyttämisestä!

Eli hienoista matalalentoa tiedossa tovi. Mutta kohta blogissa porskutetaan taas vauhdilla ja jotain uutta ja kivaa on luvassa! Pysykää kanavalla! ;)

Kakkua Oonalle

Tämä kakku meni vauhdikkaalle Oona-neidille hänen 9-vuotis syntymäpäiväjuhliin. Oona on entinen naapurimme vanhan kotitalomme pihapiiristä. Hän halusi välttämättä Hello Kitty-kakun, samanlaisen kuin ystävättärelleni Niinalle meni lokakuussa. Toiveena oli tyttömäisyys ja sininen väritys. Ihan samanlaista en lähtenyt tekemään kuin edellinen Hello Kitty. Tähän halusin vähän lapsekkaampaa ja värikkäämpää meininkiä. Rusetti vaihtui kruunuksi, johon sai kätevästi neidin nimen ja ikänumeron. Ja koska halusin tuoda kakkuun väriä, päädyin kaksivärisiin reunapursotuksiin kokonaan vaahtokarkkimassalla vuoratun kakun sijaan.

Kakun päällinen on siis vaahtokarkkimassa. Reunapursotuksen Flora Vispiä. Olisin ehkä kaivannut esim. rahkaa tai vaniljakreemijauhetta hieman jämäköittämään pursotuksia mutta tällä kertaa mentiin ns. au naturel :). Välissä nopea, helppo ja maukas mansikkamousse, kostutus vaniljamaidolla. Koristeet ovat sokerimassaa, joihin suihkautin hieman kimalletta.

Aamuhämärässä otetut kuvat ovat ehkä hieman rakeisia mutta kyllä on ihanaa kun kamera on sen verran valovoimainen, että kuvat sai edes jotenkuten onnistumaan! Vanhalla kameralla, saati perus pokkarilla olisi kuvat jääneet ottamatta. Kuvasarjassa tällä kertaa mukana myös kuva keskeneräisestä kakusta. Eli kuvassa kakku on juuri leikattu Hello Kitty muotoonsa ja täytteet pilkottavat välistä. Jos joku ihmettelee, miksi en kuvaisi salaman kanssa niin voin kertoa, että salama on (varsinkin kameran oma salama) viholliseni nr.1 kuvaamisessa! Eli luonnonvalo on paras valo sanon minä! :)

Oonalle oikein riemukkaat synttärionnittelut!