Tuunattu tarjoilu

Olen leiponut mustikkapiirakkaa usein tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana, sillä onhan se yksi perheemme kestosuosikeista. Nyt kun on riittänyt lämpimiä päiviä, olemme herkutelleet myös jäätelöllä. Lapset rakastavat syödä jäätelönsä tötteröstä. Perinteinen tyyli, jossa jäätelö lusikoidaan kulhosta tuntuu olevan ihan out! 
Sekoittelin siis tämän tötterövillityksen innoittamana muropohjaan tehtyä mustikkapiirakkaa ja sopivasti pehmennyttä vaniljakermajäätelöä keskenään isossa kulhossa. Tämän jälkeen rullailin parit pallot jäätelökauhalla ja asetin ne tötteröihin. Suosio oli taattu! 
Tätä ideaa voi helposti jalostaa eteenpäin - marjoja, keksimurua, piparitaikinaa, you name it, lista on lähes loputon. Lämpimiä päiviä taitaa vielä olla muutama jäljellä, joten äkkiä kaikki tötterötehtailemaan - pidetään kesästä vielä hetki kiinni!

Gloria Blog Awards 2013

Hei, hurrrjaa! Nythän kävi niin, että blogini valittiin mukaan kilpailemaan parhaan leivontablogin tittelistä Glorian Blog Awardseihin! Olen luonnollisesti tästä asiasta kovin innoissani ja otettu!

Glorian gaalasivuilla pääsette tutustumaan myös muihin ehdokkaisiin, palkintokategoriohin ja alan asiantuntijoista koostuvaan tuomaristoon. Myös lukijoilla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa ja voittaa, sillä gaalassa palkitaan myös lukijoiden suosikkiblogit ruoka- sisustus- ja tyylikategorioissa. Äänestämään pääset täältä.

Pitäkääs peukut ja varpaat pystyssä!  

Candy Cake

Minua pyydettiin tekemään synttärikakku naapurin tytön 12-vuotis syntymäpäiville vajaat kaksi viikkoa takaperin. Ainoa toive oli, että kakkuun tulisi numero 12, mutta muutoin sain vapaat kädet. Tarkkasilmäiset varmaan huomaavat, ettei kyseistä numeroa kakusta löydy! Onneksi tämä ei kuitenkaan haitannut synttärisankaria vaan nuori neiti oli kakkuunsa tyytyväinen.
Minulla oli jäänyt sopivasti sokerimassoja yli oman tytön synttärikakun teosta ja niinpä upotin ylijäämät tähän kakkuun. Synttärisankari on varsinainen herkkuhiiri, joten karkkikakku oli hyvä idea. Värityskin taitaa olla melkoisen tyttömäinen.
Kakun väliin laitoin poikkeuksellisesti mustikoita. Torit (ja metsät) olivat silloin aivan pulloillaan mustikkaa ja niitä oli myös meidän jääkaapissa. Kermavaahdon, tuorejuuston ja sokerin kanssa sekoitetut mustikat maistuivat kakun välissä yllättävänkin raikkaalta. 
Tämmöinen kakku siis tällä kertaa! :)

Onnea Sara 12 vuotta!

Kello kuuden tee

Kävipäs niin, että pakattiin muksujen kanssa kamat autoon ja hurautettiin kylään Mamma rimpuilee-blogin Lauran luo. Meillä molemmilla on tuo kestitseminen ja kauniit asiat lähellä sydäntä, niin tämmöinen pieni yhteinen kokoontuminen tuntui varsin luontevalta. Vilkse ja meno oli melkoinen, kun saman katon alla touhusi kolme pientä lasta, kaksi koiraa ja mammat kädet kyynärpäitä myöten taikinassa. 

Päätettiin siis pitää teekutsut Lauran ihastuttavalla pihalla ja pyydettiin kutsuille mukaan naapureita ja ystäviä. Laura hoiti kattaukset ja asettelut, ja minä tuon leipomispuolen. Otin myös mukaani Coloresta saamiani kattaustarpeita, nehän olivat kuin tehty tämmöisiä kestejä varten.

Kutsuille leivoimme suuren marjaisan kakun, cookieseja ja tietysti skonsseja. Skonssit ovat tuo englannin lahja kahvipöytiin ja piknik-koreihin. Useimmiten skonssit tarjoillaan makean täytteen kanssa, mutta ne toimivat myös erinomaisesti suolaisena versiona. Britit laittavat skonssitaikinaan esimerkiksi rusinoita tai taateleita (sokerin lisäksi), mutta myös juustoja. Nämä meidän tekemät skonssit ovat nyt niitä suolaisempia versioita. Paistaessa laitoin taikinaan mukaan aavistuksen vahvaa juustoa. Myös tarjoillessa skonsseihin oli tarkoitus laittaa juustoa ja voita väliin, mutta talon isäntä taisi vetää muutaman ihan sellaisenaan ja ihan mallikkaasti ne menivätkin alas. 

Tällä ohjeella saat noin kaksi pellillistä skonsseja. Skonssit ovat perinteisesti kolmion mallisia, mutta minä käytin ihan tavallista juomalasia, millä stanssasin "kiekot" taikinasta. Ja jos haluat tehdä makeita skonsseja, voi sokerin määrän tuplata. Eli eikun leipomaan, näiden skonssejen teko on superhelppoa!

Skonssit

• 125 g voita
• n.7 dl jauhoja
• 1 rkl sokeria
• 1 1/2 tl leivinjauhetta
• 1/2 tl suolaa
• 1 kananmuna
• 2 dl maitoa tai ranskankermaa
• juustoraastetta

Sekoita kuivat aineet isossa kulhossa, nypi sekaan kylmä voi. Sekoita muna ja maito/ranskankerma ja kaada seos kuivien aineiden sekaan. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta 2-3 cm paksu levy. Painele levystä lasilla kiekkoja ja aseta kiekot leivinpaperilla vuoratun uuninpellin päälle. Toista niin kauan, että saat kaiken taikinan käytettyä. Voitele skonssit kananmunalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista uunissa 250 asteessa keskitasolla n.10 minuuttia. Tarjoile heti.

Kaikenkaikkiaan meillä oli oikein ihana vierailu Lauran kodissa. Rakastuin aivan päätä pahkaa heidän pihaansa - se oli suojaisa, mutta silti täynnä elämää. Kun meno sisällä yltyi välillä melkoiseksi hulabalooksi, oli lapset helppo kipata kartanolle. Siellä oli kaikki kiikuista ja hiekkalaatikoista lähtien heti tarjolla, kun pääsi vain ulko-ovesta ulos. Kun iltaisin saatiin, pikku-apureiden avittamana, kaikki kotihommat tehtyä, ja lapsetkin vihdoin nukutettua, oli ihanaa ottaa lasi viiniä puutarhassa ja parantaa maailmaa. Meidän tunnelmia voittekin käydä vakoilemassa instagramin puolelta täältä ja täältä. :) Kiitos kaunis vielä Lauralle perheineen erittäin vieranvaraisesta huolenpidosta!

Perunainen kanttarellipiirakka

Monesti parhaimmat reseptit tulee eteen aivan sattumalta, niin tämäkin. Olimme ystäväni kanssa heinäkuun alussa Lahdessa Summer Up-festareilla. Kun me illan päälle kömmimme takaisin majapaikkaamme ystävämme mökille, oli pirtin pöydällä odottelemassa pellillinen kanttarellipiirakkaa. Rohmusimme oitis piiraasta puolet ja kun leipurit saapuivat takaisin pirttiin, kinusin tietysti myös ohjetta. Leipuri itse oli heittänyt ainekset lonkalta ja ei oikein muistanut mitä ja ennen kaikkea, kuinka paljon aineksia piirakkaan oli uponnut. 
Kotiin päästyäni aloin kehittelemään ohjetta ja parin kokeilun jälkeen sain piirakasta oikein mukiinmenevän. Sittemmin olenkin tehnyt tätä usein ihan vain iltapalaksi (tyttömme synttäreiden lisäksi) ja aina se meinaa loppua kesken. 
Ohje on yhteen pellilliseen piirakkaa.

Pohja

• 5-6 keskikokoista keitettyä perunaa
• 75 g voita
• 1 rkl maitoa
•  2 munaa
• n. 3 dl jauhoja

Survo keitetyt (lämpimät) perunat voin kanssa ja lisää sekaan myös maitotilkka. Anna jäähtyä ennenkuin lisäät munat ja jauhot. Alusta taikina kimmoisaksi ja painele sen jälkeen leivinpaperilla vuoratun uuninpellin päälle.

Täyte

• 300 g kanttarelleja
• 1 iso sipuli
• 100 g kevytmeetvurstia
• (voita paistamiseen)
• 1 prk á 200g kevyt creme fraichea
• 2 iso tai 3 pientä munaa
• suolaa
• pippuria
• n. 100 g juustoraastetta

Paista kanttarelleja keskilämmöllä kuivalla pannulla kunnes neste on haihtunut. Lisää sen jälkeen voi ja nosta lämpöä. Lisää myös sipuli ja kuullota ne kantarellejen kanssa voissa. Kuutioi kevytmeetvursti sekaan ja nosta täytteet jähtymään. Vatkaa ranskankerma ja munat sekaisin, mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele paistetut täytteet pohjan päälle. Kaada ranskankermaseos täytteiden päälle ja ripottele lopuksi pinnalle hieman juustoraastetta. Paista uunissa keskitasolla 200 asteessa n.30-40 minuuttia, kunnes pinta on saanut kauniin värin.

Huom! Tein tätä samaa piirakkaa myös gluteenittomana versiona puolikkallaa ohjeella pienempään uunivuokaan ja korvasin vehnäjauhot kaurahiutaleilla. Sekin toimi hyvin! :)

Prinsessakimara

Tsiuh! Nyt ne on ohi! Meidän tytöllä oli tämä hieman "vaativa" linnakakku toive ja mitäpä ei äiti lapsensa eteen (yrittäisi) tekisi? Lempivärit ovat, kuten kuvista näkyy, keltainen ja pinkki. Synttärin teema olikin siis pinkki-keltainen prinsessakimara. 

Kuvat puhukoot tällä kertaa puolestaan. Tuli räpsittyä niitä oikein urakalla ja tässä muutama otos. Sen verran voin toki teille inspiraatiota antaa, että kirjoittelen tähän ylös juhlien tarjottavat:

• Keltainen linnakakku (vadelma)
• Macarons
• Rocky Roads
• Mustaherukkajuustokakku
• Perunainen kanttarellipiiras
• Piparjuurella höystetyt katkarapubriossit

Ensi vuonna tehdäänkin sitten jotain tyystin erilaista, kakkukiintiö tuli hetkeksi täyteen! ;) Nyt nautinnollista viikonlopun jatkoa kaikille. Tämä ahkera mamma palaakin huomenna takaisin töihin (kyllä sunnuntaina) ja arjen aherrukseen!

Onnea äitin pienelle suurelle tytölle!

Mökkikeittiössä

Olemme tänä kesänä luuhanneet ahkerasti ystäviemme nurkissa. On harvinaista, että olemme näinkin pitkään yhtä aikaa vapaalla mieheni kanssa ja pääsemme viettämään aikaa yhdessä koko perheenä. Viime viikonlopun majailimme jälleen ystäväperheen mökillä. Järvivesi oli kuin sitä kuuluisaa linnunmaitoa, aurinko  paistoi päivisin kuumasti ja illat olivat tyyniä ja rauhallisia. Suomen kesää parhaimmillaan! 
Kahden perheen muonitus vaatii yllättävän paljon aikaa ja toimenpiteitä. Mökillä oli loistava rantakeittiö ja sitä hyödynsimme ahkerasti joka päivä. Aamutorilta lähipitäjästä kävimme nappaamassa tuoreet mansikat ja muut kesäherkut. Uudet perunat pesimme järvivedellä pikkuisessa katiskassa laiturinnokassa roikkuen. Illalla paistelimme hampurilaisia ja nautiskelimme niistä riippukeinussa loikoillen ja samalla tyyntä järveä ihaillen. Jälkkäriksi teimme muurikkalettujen lisäksi Amerikan herkkuja S'moreseja. Nämä vaahtokarkeista, suklaasta ja kekseistä koostuvat suositut nuotioherkut ovat hyvin pinnalla maailmalla juuri nyt erilaisina leivontavariaatioina. Me pysyttelimme kuitenkin ihan perinteisissä (ja helpoissa) versioissa ja näitähän voi jokainen kokeilla omassa kesäkeittiössään. Näin helppoa se on:

S'mores

• 1 pkt suklaapäällysteisiä keksejä
• 1 pussi isoja vaahtokarkkeja

Paahda vaahtokarkkeja kuuman hiilloksen yllä (vältä savua, se värjää vaahtokarkin harmaaksi) niin, että ne alkavat selkeästi sulamaan ja saavat aavistuksen väriä pintaan. Paina kuuma vaahtokarkki kahden keksin väliin niin, että suklaapuolet ovat toisiaan vastakkain. Anna jäähtyä pienen hetken ja nauti.

Heinäkuu on juuri alkanut ja ainakin itsellä alkaa tulemaan jo pieni lomanloppumisangsti! Onhan tässä toki muutama viikko vielä aikaa ja minullahan lomat vielä jatkuvat. Mutta, kun pitää vissiin tuo mies päästää menemään takaisin töihin! Noh, jokin kesämatka täytyy vielä tehdä ja täyttäähän tuo esikoinenkin tässä kuussa jo 3 vuotta, joten on ihan mukaviakin juttuja tiedossa. Kuulemisiin!

Myöhästyneet juhannusterveiset

Unohdin ottaa mukaan kameramme lähtiessämme kotiin juhannuksen vietosta ja näinollen juhannusterkut tulevat vasta nyt. Vietimme juhannusta ystäviemme luona maalla. Meitä oli yhteensä 9 lasta ja 8 aikuista. Voin kertoa, että oli melkoinen vilske ja meininki, kun nämä lapset pistivät tuulemaan! Mutta olivatpa lapset myös hyvin toimeliaita muutenkin, sillä vanhimmat lapsista mm. leipoivat ja valmistivat koko porukalle lounasta (lähes) itsekseen! Aika kului pitkälti lasten leikkejä ja touhuja seuraten. Pihalle rakennettiin mm. vesiliuku, jonka parissa vierähti reilusti yli puoli päivää. Pässipari aitauksessaan tarjosi myös omaa hupiansa ja talon kolme kissaa ja yksi koira olivat ehdottomasti seurueen nuorimman pikkumiehen mieleen, hän kun ei aivan vielä pystynyt kaiken maailman vesiliukuihin osallistumaan.

Juhannuksen yhteydessä yksi lapsista vietti 11-vuotissyntymäpäiviään ja toivoi kakkua "jossa on edes vähän suklaata" juhannuskemuihinsa. Tekaisin tuplana hyydytetyn Mansikka-mariannekakun tällä vanhalla ohjeella ja se upposi kuin väärä raha. Juhannuksen kunniaksi jätin kaiken koristelun "luonnontilaan" eli ei mitään sokerimassoja tms. vaan vain ja ainoastaan marjoja ja tietysti myös sitä toivottua suklaata. Hyväähän se oli, kuten aina, ja parasta olivat tietysti kotimaiset mansikat!

Epäilenpä, että kovin moni ei näin kuumilla helteillä paljoa sisällä koneen ääressä oleskele, joten ei sen enempää, eikä vähempää kuin oikein ihanaa keskikesän jatkoa kaikille! Nauttikaa lomasta, helteistä ja muistakaa herkutella! ;)

Persikkapiiras ja mummolatunnelmia

Isosisko ja pikkuveli

Alkukuun vietimme tosiaan mummolassa Kellon Kiviniemessä ja säät suosivat. Mummolassa ollessa pitää aina hieman leipoa, sillä vieraita ja sukulaisia ramppaa yleensä edestakaisin aina ihmettelemässä etelästä saapuneita vierailijoita. Persikkapiiras on helppo ja nopea, joten sitä tein pariinkin otteeseen viikon vierailumme aikana. Persikoiden tilalla voi kesäisin käyttää esimerkiksi toreilla nyt myytäviä tuoreita aprikooseja. Näin piiraasta tulee ihanan rustiikkinen. 
Sen lisäksi, että nautimme poikkeuksellisen upeasta säästä, kävimme pikavierailulla Suomen Tivolissa. Lapset pääsivät myös veneilemään ekaa kertaa tänä kesänä. Matkalla oli hieman epäonnea, sillä pikkuveljen lakki hukkui kovassa vauhdissa mereen ja taisipa pikkumies myös hieman vilustua merimatkallamme.  Mutta kaikesta huolimatta meillä oli ihana reissu mummolaan ja syötyä ja juotua tuli taas varmaan koko kuukauden edestä. Kesäisen ja nopean persikkapiiraan ohje tässä:

Persikkapiiras

• 1 pkt valmista pakastetaikinaa
• 1 dl kermaa
• 200 g mangotuorejuustoa
• 1 prk maitorahkaa
• 2 rkl sitruunamehua
• 0,75 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 1 tlk persikoita

Painele takina piirakkavuokaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita rahka, tuorejuusto, sitruunamehu ja sokerit tasaiseksi massaksi. Lisää sekaan kananmunat hyvin sekoittaen. Kääntele lopuksi joukkoon kerma. Kaada täyte piirakkataikinan päälle. Viipaloi pinnalle persikat. Paista 175 asteessa n.35 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt.

Yo-kakut

Touko-kesäkuun vaihteen ylioppilasjuhliin matkasivat nämä kaksi kakkua. Vaaleanpunainen sävy, liukuvärjäys ja yo-lakki olivat toivelistalla. Kakun päälle tuli vielä  ruusut, mutta ne laitoin paikoilleen vasta myöhemmin, sillä kakut olivat sen verran korkeat, etteivät olisi mahtuneet kuljetuslaatikkoihin niiden kanssa. 

Kaikki varmasti huomasivat, että kuun vaiheessa koko Suomea helli ihana helle. Helle on mahdottoman kiva, mutta kakkuilun kannalta se on aina vähän ikävämpi juttu. Kerman kanssa on nimittäin aina vähän kinkkistä touhuilla helteellä. Meillä ilmalämpöpumppu puhalsi täydellä teholla, mutta silti se lämpö ja kosteus pääsevät aina hiipimään sisäänkin. Lisäsin kerman sekaan hieman rahkaa, jotta rakenteesta saatiin aavistuksen tanakampi ja jotta kerma ei lähtisi valumaan.
Kakkujen välissä oli ikisuosikki, eli mansikkavaahto. Viime viikolla matkasimme pohjoiseen mummolaan ja siellä ollessa "mökkikakkuilin" hieman Prinsessa Madeleinen häiden kunniaksi. Kokeilin myös mansikkavaahdon tuunausta niin, että nappasin mukaan raparperiä mummolan raparperipenkistä - toimii! Kuvan kakusta voi löytää Instagram-tililtäni. 


Myöhäiset onnittelut vielä kaikille tämän kevään ylioppilaille! (ja heidän ylpeille vanhemmilleen!)