Heipparallaa! Vietimme viimeiset pari viikkoa perheemme kanssa Thaimaassa yhdistetyllä kesä- ja talvilomalla. Vaikka Thaimaassa oli ns. "green season" eli sadekausi, oli suurin osa päivistä aurinkoisia ja kuumia. Meidän Bambiinolle jotkut päivät olivat jopa liian tukalia, joten vietimme jonkun verran aikaa sisätiloissa. Kaikenkaikkiaan matka oli oikein tervetullut tauko täältä kotoarjesta. Loppuajasta vaivasi kuitenkin jo koti-ikävä, erityisesti kaipuu raittiiseen ja puhtaaseen ilmaan sekä ruisleipään oli kova. :)Kotiin tultaessa olen kokkaillut kovasti perisuomalaisia ruokia. Leipominen on ollut vielä hieman taka-alalla mutta eilen innoistuin kokeilemaan suklaajuustokakkua. Jälleen kerran suklaajuustokakun tekeminen lähti armottomasta reseptien metsästyksestä. Olen heikkona arvioihin kuten "katoaa kahvipöydästä saman tien" tai "tätä on aina pakko saada". Selaillessa reseptiviidakkoa huomasin, että suurin osa resepteistä oli melko samanlaisia tai suoraan toistensa kopioita. Päädyin loppujen lopuksi tähän ohjeeseen. Resepti oli hyvä ja kakun koostumus miellyttävä. Pienen muutoksen tekisin siinä, että vähentäisin hieman sokerin määrää, sillä kakku oli melkoisen makea. Tekisin kakun myös hieman pienempään vuokaan, mutta minä aina kaipailen kakkuihin sitä korkeutta.
Tarjoilin kakun kaverina passionhedelmää, joka leikkasi hienosti kakun makeutta. Illan kahvipöydän keskustelussa kävimme läpi passionhedelmän suomenkielistä nimeä, joka on siis kärsimyshedelmä. Naureskelimme sille, että etuliite passion (joka on siis suoraan englannista käännettynä 'intohimo') on Suomessa vaihdettu kärsimykseksi. Kyllä meillä suomalaisilla on aina niin optimistinen asenne! ;) Mutta mitäpäs pienistä, on ihanaa olla taas Suomessa ja kotona. On ihanaa kokkailla perisuomalaisia ruokia ja hengittää raikasta syysilmaa. Leikata pala suklaakakkua lautaselle ja paeta villapeiton alle suosikkisarjan tai kirjan pariin. Ihanaa päästä taas blogin pariin. Yksinkertaisesti ihanaa vaan. Positiivista syksyä kaikille!
Tämmöisellä voisin joskus yllättää yhden meillä asuvan suklaafriikin (pahin, mitä olen tavannut). Enkä puhu nyt Tassumiehestä. Ihanaa syksyä myös sinne, täällä ollaan ainakin melkoisen positiivissa tunnelmissa. ;)
VastaaPoistaOoh, kerrassaan mahtavan näköistä kakkua ja ihanan positiivinen asenne! Täytyypä yrittää itsekin heittäytyä vähän tyytyväisemmälle tuulelle, vaikka ankea syksy puskeekin päälle ja itse olen vannoutunut kesäihminen; palanen suklaakaakkua takuulla auttaisi kohottamaan tunnelmaa... : D
VastaaPoistaBlogisi on aivan ihana uusi tuttavuus, täynnä herkullisia reseptejä ja kauniita kuvia, tykkään! Lisään sinut linkkilistalleni, niin muistan vierailla täällä myös jatkossa. : )
Aivan ihanan näköisiä kuvia ja kakku näyttää herkulliselta. Tekstiäsi lukiessa tuli melkein koti-ikävä itsellekin. Olen nimittäin jo toista kuukautta Arizonassa ja etenkin sitä ruisleipää kaipaan hirvittävästi.
VastaaPoistaIhanan näköistä kakkua! Kävin jo täällä muutamaan kertaan kurkkaamassa päivityksiä, mutta lomahan oli syynä taukoon :o)
VastaaPoistaSJ: Nyt äkkiä suklaakakun tekoon, vaikka niiden hyvien fiiliksien kunniaksi!
VastaaPoistaTervetuloa mukaan Canelia! :)
Korianteri: Pääsetkö jouluksi kotiin herkkupatojen ääreen? :)
Taru: Hyvää oli myös! Nyt pitäisi alkaa ahkeroimaan, että saisi lisää päivityksiä. Sinulla oli myös kaikkea ihanaa tullut blogiin!
Suussasulavan näköistä suklaakakkua :) Mitä kakkupalan päällä näkyvä koriste on? Lisäsin sinut linkkilistalleni blogiini!
VastaaPoistaPassion tarkoittaa myös kärsimystä.
VastaaPoistaAnonyymi: Totta, oikeassa olet. Antiikin kreikan kielessä 'passion' tai 'paskho' tarkoittaa kärsimystä. :)
VastaaPoistaKyllähän tuo englanninkielinenkin sana voi tarkoittaa kärsimystä, vrt. The Passion of the Christ. :)
VastaaPoistaTörmäsin blogiisi aivan juuri, ihania reseptejä ja kuvia!